Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

HELSINKI INTERNATIONAL HORSE SHOW:N expossa oli valtaisa purkkien kirjo ja uusia tuotesarjoja ilmaantuu, kuin sieniä sateella. Hevosen ”hyvinvointiin” löytyy tuotteita joka lähtöön, jotka lupaavat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Yksi tuo karvaan kiiltoa, toinen huoltaa nivelet, kolmas hoitaa ripulin jne. Kysyimme SOLHEDS -tuotesarjan kehittäjältä Saija Pihkaselta, mitä asioita tulisi kuluttajan huomioida valikoidessaan hoitotuotteita. Miten osaa valita oikean tai hyvän tuotteen, joka tosiaan tehoaa siihen mitä purkin kyljessä luvataan? Mistä tiedän, että tämä on turvallinen tuote hevoselleni?

”Markkinat ovat vapaat vaikka huru-ukolle perustaa oma tuotesarjansa hevosen hyvinvointiin.”

 


 

SAIJA VASTAA:

”Ensimmäinen asia, joka tulisi huomioida, on miksi tarvitsee kyseisen tuotteen eli mitä purkin ostolla haluaa saavuttaa. Onko oikeasti ymmärtänyt ”ongelman” tai tarpeen vai onko asia jo niissä mitoissa, että siihen tarvitaan asiantuntijan, kuten eläinlääkärin apua. Liian usein on purkin oston taustalla omistajan oman mielen rauhoittaminen, kuin niinkään varsinaisesti hevosen tai muun eläimen hoito. Kun purkki on ostettu, on asiallekin siis tehty jotain ja omatunto rauhoitettu. Tällaisissa tilanteissa kannattaa aina perehtyä itse ongelmaan, jotta ymmärtää paremmin mitä todella tarvitsee. Oikotietä onneen ja hevosen hyvinvointiin ei ole.

Huomioimalla seuraavia asioita voi yleisesti nostaa purkkiostoksensa laatua; tarkista, että tuotteen valmistaja/markkinoija omaa asiantuntemusta kyseisellä osaamisalueella. Eläinpuolen tuotteet ovat lainsäädännöllisesti ”väliin putoajia” ja siten ns. vapaan kaupan tuotteille ei ole viranomaisten valvontaa. Viranomaiset eivät edellytä mitään muodollista ravintotieteiden tutkintoa eläinten lisäravinteiden tai ihotautiopin osaamista ihotuotteiden valmistajilta/markkinoijilta. Markkinat ovat vapaat vaikka huru-ukolle perustaa oma tuotesarjansa hevosen hyvinvointiin. Valtaosa tuotteistahan on ns. ”private label” -sarjoja, jossa kolmas osapuoli valmistaa markkinoijalle jonkin sarjan. Vähän vastaavia, kuin esim. Pirkka -tuotteet K -kaupoissa. Tosiasiallista tuotekehitystä tapahtuu valitettavan vähän.

Asiantuntemuksen ko. alaan voi todeta helpoiten tarkastamalla valmistajan/markkinoijan verkkosivut. Löytyykö asiallista tietoa käyttöalueista ja tuotteista. Entä löytyykö ketään nimeltä, jolla on asiantuntemusta tai muodollinen pätevyys asiaan? Onko kukaan antanut oman nimensä tuotteiden markkinointiin vai onko ns. ”no name” -yritys. Tällöin on vain yleistä, jopa liian selkokielistä tarinaa tuotteista. Kaupassa myyjän tiedon puute tai kyvyttömyys hankkia lisätietoa voi johtua siitä, että tuotteiden valmistaja/markkinoija ei pysty tukemaan kauppiasta tuotteidensa osalta.

Purkin etiketistä tulisi löytää tieto tuotteen ainesosista ja raaka-aineista. Käytettyjen ainesosien listaaminen on tärkeää jo sen takia, että mahdollisia tiedossa olevia allergisoivia aineita voidaan välttää tai mahdollisen allergisen reaktion yhteydessä pystytään selvittämään allergisoiva aine. Ainesosat sellaisenaan eivät ole suoraan vertailukelpoisia eri tuotteissa, vaikka samaa nimeä käytettäisiinkin. Samasta raaka-aineesta esiintyy useampia eri muotoja, esim. laventelia on lukuisia eri lajeja, joista toisilla on terveysvaikutuksia ja toisilla ei. Ero luonnonaineen sisältämien tehoaineiden määrässä riippuu myös siitä, käytetäänkö korkean tehoaineiden pitoisuuden sisältämiä puhtaita eteerisiä öljyjä vai saman kasvin vesiliukoisia laimeita uutteita. Myös ohjeet tulisi olla mukana pakkauksessa; miten tuotetta käytetään ja mihin sen mahdollinen teho perustuu sekä miten se tulee säilyttää. Väriä korostavien shampoiden osalta tulisi tietää, mikä on väriä tukeva aine ja mihin kimouden tai valkoisuuden esiin nostaminen perustuu.

 

DSC_3831
Kiiltoa ja eloa karvapeitteeseen, mutta millä keinolla?

 

Etenkin lisäravinteiden kohdalla tarvitaan selkeät annosteluohjeet sekä pitoisuudet. Pitoisuus ei ole yksittäinen luku, esim. 24 grammaa, jos siitä ei käy ilmi, missä määrässä tuo 24 g tehoainetta on. Eri tehoaineista on erilaisia ”muotoja”, joista toiset imeytyvät ja toiset ei. Siten tieto biologisesta hyötyosuudesta antaisi sen määrän, mitä ko. tehoaineesta keho pystyy hyödyntämään. Rasvaliukoisten vitamiinien pitoisuudet tuotteessa tai jotain analysoitua tietoa siitä, että tuote on ”hengissä” ja sisältää aktiivisia tehoaineita olisi hyvä olla saatavilla. Jos ei muuta, niin syötäväksi tarkoitettujen luonnonaineiden ja yrttien osalta on oltava käsitys niiden tuotantoprosessista. Mielellään sellainen prosessi, jossa ei kuumentamalla tuhota yrttien sisältämiä hyviä, biologisesti aktiivisia aineita. Tehoainemerkinnät jostain uudesta mullistavasta ”keksinnöstä”, kera seikkaperäisen kirjainyhdistelmän, ei ole tae mistään. Se on pikemmin tapa piilottaa, mitä tuiki tavallista synteettistä ainetta on käytetty. Sitä ei vain haluta sanoa.

Ulkoiseen käyttöön tarkoitetuista purkeista lienee yleisimpiä jouhien ja turkin selvitysaineet sekä karvankiiltotuotteet. Käyttäjien olisi hyvä huomioida se, että niiden tärkein tehoaine on silikoni. Silikonit ovat synteettisiä isoja molekyylejä, joiden lähtöraaka-aine on kvartsi. Silikonin teho perustuu siihen, että se muodostaa karvan ja jouhien ympärille muovimaisen kalvon. Tämä kalvo estää muiden aineiden pääsyn silikonikalvon lävitse sekä tuo lämmönkestävyyttä. Silikoni on halpa raaka-aine ja eläintuotteissa sitä käytetään huomattavasti korkeampina pitoisuuksina, kuin ihmistuotteissa. Runsaassa käytössä silikonikerros kasaantuu ja sen poistamiseen vaaditaan jo vahva anioninen, sulfaattipohjainen pesevä aine. Tosin valitettavasti valtaosa eläinten shampoista perustuu vahvoihin anionisiin sulfaattipohjaisiin peseviin aineisiin. Oman silikonisuihkeensa voi helposti testata suihkauttamalla sitä vaikka lattialle ja tovin päästä voi tarkistaa, kuinka paljon astianpesuainetta tarvitaan, jotta lattian liukkaaksi tekevän silikonin saa pois. Näin saa käsityksen siitä, mitä vaaditaan oman ”silikonisoidun” eläimen esiin kaivamisesta. Silikonivalmisteissa tulee huomioida yllä olevat asiat ja pitäytyä niiden kohtuullisessa käytössä. Niitä ei saa päästää iholle. Hilseilevän ihon ”hoito” silikonisuihkeella tarkoittaa ongelman piilottamista liimaamalla se silikonikalvon alle, joka pahimmillaan voi aiheuttaa eläimelle vakaviakin iho-oireita. Silikonivapaiden tuotteiden osalta on syytä tarkistaa, millä silikoni on korvattu. Vastaavankaltaisia synteettisiä molekyylejä on myös muita.

Karva- ja jouhihuoltoa voidaan tehdä myös luonnonmukaisesti. Luonnonöljyjen avulla pystytään todella hoitamaan karvapeitettä ja jouhia. Osa luonnonöljyistä imeytyy karvoihin ja näin ravitsee ja suojaa niitä kulumiselta. Selvitysaineena myös luonnonöljyt muodostavat kalvon karvojen ja jouhien ympärille, mutta tämä kalvo on hengittävä.  Tosin kalvon muodostuminen ei tapahdu yhtä nopeasti, kuin silikonin avulla, mutta se on toistuvassa käytössä kestävä ”luistokalvo”. Luonnonöljyt kuluvat ja ovat helposti pestävissä pois. Luonnonaineet ovat myös aina luonnossa hajoavia ja siten ekologisesti kestävä valinta.

Kaikki iholle tarkoitetut tuotteet laitetaan aina puhtaalle iholle, olivat ne synteettisiä tai luonnonmukaisia. Käytännössä tämä tarkoittaa pääosin irtolian harjaamista pois.

Ohjeena purkkivalintoihin kehoittaisin kuluttajia vaatimaan tietoa tuotteista. Tieteellinen tutkimus on varmin tae tuotteen tehosta. Ei pidä tyytyä puolivillaisiiin vastauksiin. Eläinten hoitotuotteiden ei tarvitse olla heikoista raaka-aineista valmistettuja ”mämmejä”, vailla ymmärrystä eläinten ihon, karvojen ja jouhien fysiologiasta tai aineenvaihdunnasta. Hyvä kriteeri on se, että suostuisiko tai uskaltaisiko itse käyttämään ko. tuotteita. Kunkin oma käsitys määrittää, mitä laatu kenellekin merkitsee. Toiselle se on kaunis purkki tai tunnettu kansainvälinen logo, kolmannelle se on tieto purkin sisällöstä. Kun hevosesi on turvallisen ja tehokkaan hoidon arvoinen, kannattaa hoitotuotteisiin perehtyä.”


 

dermat2
Tulossa smurffipullojen paluu!

 

Meidän kotitallilla ollaan kiinnostuneita hevosten luonnonmukaisesta ja tehokkaasta hoitomuodosta. Niin sanottuja ”kukkahattuja” emme ole, mutta esimerkiksi pahasti kesäihottumaisen Lotta -ponin kohdalla ne ovat toimineet selkeästi muita tuotteita paremmin – ellei jopa parhaiten. Henkilökohtaisesti olen utelias kokeilemaan, ovatko luonnolliset tuotteet oikeasti tehokkaita. Käsitys ”kukkahattuilusta” on niin vahva, kuten monella muullakin. Meillä on nyt testauksessa Solhedsin hoitava Derma9 Luxury Shine&Care -kiiltosuihke, jota ennen suoritetaan pesuja Derma4 -shampoolla. Tuloksiin palataan pian blogissani! Miten Derma9 eroaa käytössä esimerkiksi silikonipohjaisesta selvitysaineesta?

 

Teksti: Penina Peltonen, Saija Pihkanen | Kuvat: Penina Peltonen

Author Image
Penina Peltonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *