TUTTU NEUVO, jonka jokainen ratsastaja varmasti tunnistaa kuulleensa. Ja aivan oikea neuvo – vasta-alkajille.

Voidakseen saada kuolaintuntuman, jonka hevonen hyväksyy, ja voidakseen vaikuttaa kädellä oikein, täytyy ratsastajan ensin löytää käden vakaa perusasento. Kädet hiljaa on toinen tuttu neuvo, mutta aivan kuten ratsastaja istuu hiljaa suhteessa hevosen liikkeeseen, myös käsi on hiljaa suhteessa hevosen pään ja kaulan liikkeeseen, ei siis absoluuttisen hiljaa.

Käden ja käsivarren oikea perusasento alkaa rennoista hartioista ja olkapäistä, ajattele itsellesi painavat olkapäät. Ratkaisevan tärkeä on kyynärkulma, eli se että käsivarsi koukistuu selvästi kyynärpään kohdalta ja kyynärpäät ovat lähellä kylkiä. Kädet ovat sen verran kannettuna harjan yläpuolella, että kyynärpäät mahtuvat kunnolla koukkuun, ja ratsastajan kyljet voivat pysyä ryhdikkäänä. Kädet vierekkäin, samalla korkeudella keskenään ja sormet ehdottomasti kiinni!

Tästä löytyy myös yksi istunnan kolmesta peruslinjasta; kuolainrengas – ohja – käsi – kyynärpää. Kyynärkulma joustaa, aivan kuten ratsastajan jalan nivelkulmat lonkka, polvi ja nilkka ja mahdollistaa näin käden vakauden suhteessa hevosen liikkeeseen. Lisäksi käsivarsi kyynärkulman kautta linkittyy ratsastajan keskivartalon syviin, asentoa säilyttäviin lihaksiin, eli oikeanlaisen käsivarren asennon tueksi tarvitaan myös keskivartalon syviä lihaksia. Yksi tavallisimmista ongelmista on, että käsi pyritään pitämään niin alhaalla, että kyynärpää ei pääse koukkuun. Tällöin seuraava nivel, johon tuntuman paine kohdistuu on olkapää, joka väistämättä tässä tilanteessä jännittyy. Jännittynyt olkapää pistää hevosen jännittämään suutaan ja kaulan lihaksistoa, ja lisäksi kaataa ratsastajan painopistettä eteenpäin.

Jos korjaat tätä tilannetta rentouttamalla hartioita, mutta et samalla koukista kyynärpäitä, palaat jännittyneisiin hartioihin todella nopeasti takaisin. Kyynärkulman ja keskivartalon tuen löytämiseen auttaa usein seuraava harjoitus, jossa tarvitset joko opettajan tai ratsastavan kaverin apua: Pysäytä hevonen, anna sille lähes pitkät ohjat, ja laita raippa pois kädestä. Laita sen jälkeen kätesi sellaiseen asentoon, jossa niitä yleensä pidät, mutta ilman ohjastuntumaa. Opettajasi tai kaverisi seisoo suoraan hevosen edessä, ottaa kiinni ohjista ja vetää sinua tasaisesti käsistä, hevosen suuhun ei siis kohdistu mitään painetta. Tarkkaile mitä käsivarsillesi ja istunnallesi tapahtuu. Pystytkö edelleen istumaan paikoillaan hartiat rentona, vai alatko kaatua käsivarret edellä eteenpäin satulasta irroten?

Jos irtoat, pyydä että avustaja irroittaa otteensa ohjista, ja asetu uudelleen satulaan. Hae tunne että istut painavasti mutta puristamatta satulassa takapuolesi takaosan päällä. Pudota hartiat aivan rennoiksi, koukista kyynärpäät lähelle kylkiäsi, sulje sormet tiiviisti ohjien ympäri ja koita löytää jäntevät kyljet lonkista kohti kainaloa sekä napakat keskivartalon lihakset. Pyydä että avustaja alkaa vetää ohjista uudelleen, tällä kertaa hitaasti painetta lisäten. Kun paine lisääntyy, koeta säilyttää tietoisesti rennot hartiat, etsi kyynärpäätä ja keskivartalon syviä lihaksia. Kun onnistut tässä huomaat, että pystyt istumaan, vaikka avustajasi jo vetäisi melko voimakkaastikin.

Vielä muutama vinkki:

• Pidä aina hanskoja kun ratsastat, ohjat hiertävät muuten sormia ja saavat aikaan jännitystä käsissäsi.
• Pidä ohjat syvällä sormien välissä, ei sormenpäissä. Ohja tulee ulos kädestä peukalon ja etusormen välistä siten, että peukalo on lukkona ohjan päällä.
• Kun otat ohjia esimerkiksi vapaan käynnin jälkeen, hae ensin kädelle ja käsivarrelle hyvä asento ja määritä vasta sen jälkeen ohjan pituus. Näin vältät tilanteen, jossa ohja on niin lyhyt, että käsivartesi oikenevat ja kaadut sen seurauksena eteenpäin.
• Ja vielä kerran – sormet kiinni ohjien ympärillä! Avoimin sormin ei pysty löytämään oikeanlaista tuntumaa. Kun sormet ovat kiinni, tapahtuu suurin osa ohjasotteista sormia tiivistämällä ja rentouttamalla, kyynärkulmaa jäntevöittämällä ja käsivarren lihaksia käyttäen. Jos sormet ovat auki, on ohjista pakko vetää.

Ja nyt harjoittelemaan!

Tiina

Tiina Tarkkala on opettanut eri ratsastuskouluissa lähes 30 vuoden ajan. Koulutukseltaan hän on ratsastuksenopettaja ja ammattivalmentaja. Nykyään Tiina opettaa ja valmentaa yksityisratsukoita kouluratsastuksessa. Hän on valmentanut ratsukoita ikäluokissa maajoukkuetasolle asti. Lisäksi Tiina on osakkaana talliyrityksessä, joka pyörittää yksityishevostallia Nurmijärvellä. Hän toimii myös Suomen Ratsastajainliiton Talent Programmissa kouluratsastuksen valmentajana ja konsulttina Talent­ -seuroille.

”Minulle ratsastuksessa on tärkeintä hyvä ja oikea perusratsastus, koska kaikki rakentuu sen varaan. Kehittyminen esimerkiksi luokissa ylöspäin on helppoa, jos pohjat on kunnossa. Myös keinojen löytäminen erilaisten hevosten kanssa toimimiseen on erittäin mielenkiintoista, kaikki hevoset kun eivät toimi yhdellä ainoalla reseptillä.”