-”Ennen kuin kerron, miten tapasin isoisäsi ensimmäisen kerran, minun on kerrottava teille vuorostaan hänen tarinansa. Teidän on tärkeää tietää, mitä hänen elämässään oli tapahtunut, ennen kuin tiemme kohtasivat, sillä kuten tulette vielä huomaamaan, hän on koko kertomukseni keskushenkilö. Ilman sinun isoisääsi, emme istuisi nyt tässä, tänä sateisena kevättalven päivänä.” mummo sanoi ja katsahti Siruun päin. […]

Se päivä oli ollut loskantäyteinen, kun mummo oli saapunut heille kylään, pian Sirun kotiuduttua. Mummo oli ajanut kopperollaan talon pihalle ja Siru oli katsonut huoneensa ikkunasta kuinka mummon auton renkaiden alta väistyi lumen ja loskan sekaista harmaata massaa, joka jätti auton pyörät hetkeksi sutimaan paikoilleen kunnes mummo sai nykäistyä autonsa raskaan massan yli, takaisin pitävälle […]

Ensimmäinen asia, mitä Siru sairaalassa herättyään näki, oli hänen äitinsä helpottuneet kasvot. -”Luojan kiitos, Siru…” äiti huokaisi, kun Siru avasi silmänsä ja katsoi äitiään kysyvästi. Äiti kurottautui halaamaan Sirua ja rutisti häntä niin, että Sirun oli parkaistava hieman, jotta äiti ymmärtäisi lopettaa. Kyljessä oli edelleen jomottavaa kipua. -”Anteeksi Siru, minä… Minä olin vain niin huolissani…” […]

Suuren päivän aamu koitti. Siru havahtui hiestä märkänä herätyskellon korvia vihlovaan pirinään. Hän tunsi kuinka kylmä hiki oli liimannut yöpaidan inhottavasti hänen selkäänsä vasten, pulssikin tuntui olevan koholla. Siru istuutui sänkynsä reunalle ja painoi päänsä hetkeksi käsiinsä. Mitä unta hän olikaan nähnyt? Herätyskellon pirinä oli katkaissut unen kuin veitsellä leikaten ja Sirun oli nyt vaikea […]

Ensimmäiseksi Siru päätti selvittää, mihin kisoihin Nelli oli sanonut osallistuvansa. Se oli ollut helppoa. Nelli oli mainostanut tulevaa koitosta lähes jokaisella sosiaalisen median tilillään. Kilpailut olisivat Riihenmäen tallilla, tunnin ajomatkan päässä. Siru oli kuullut joskus puhuttavan tallista, se oli suuri valmennustalli, joka järjesti isoja kilpailuja. Kerran heillä oli ollut aikomus mennä Kivelän porukan kanssa sinne […]

Siru seisoi Pampulan karsinassa. Hän oli juuri aloittanut ponin harjaamisen, kun hän oli havahtunut Nellin pistävään ääneen. Nelli puhua kailotti puhelimeensa, taluttaen samaan aikaan voimakkaasti hionneen poninsa vesikarsinaan. Siru huomasi, kuinka poni puuskutti yhä. Nelli ei ollut vaivautunut edes kävelyttämään sitä estevalmennuksensa päätteeksi. Nelli piti kännykkää tiiviisti poskensa ja olkapään välissä, kun riisui poniaan varusteista. […]

Koulu oli alkanut ja Siru istui historiantunnilla yrittäen keskittyä opettajan tarinaan toisesta maailmansodasta. Vaikka aihe oli Sirusta mielenkiintoinen, ei keskittymisestä tullut oikeastaan yhtikäs mitään. Hän vilkaisi vieressään istuvaa Hillaa, joka kirjoitti säntillisesti kaikki opettajan esittämät tekstit siistillä käsialalla vihkoonsa. Ei ollut ihme, että Hilla kantoi vain kiitettäviä arvosanoja kotiinsa, sillä hänen keskittymiskykynsä oli ilmiömäinen ja […]

Kivelän tallin satulahuoneessa oli lämmintä, vaikka koko talli tuntui muuten olevan lämpötilaltaan liki nollassa. Pete oli koko illan häärinyt tallissa ja kironnut vähin äänin äkillistä pakkasrintamaa, joka uhkasi jäädyttää jopa hevosten juomakupit, vaikka hevoset oli otettu sisälle jo reippaasti ennen pimeän tuloa tallin jäähtymistä ehkäisemään. Kata oli ohjeistanut Sirua jakamaan hevosille runsaasti heinää yönvaralle, jotta […]

II-osa   Taikahevonen   Siru istui Midaksen selässä ja tunsi kuinka sen lämpö hohkasi toppahousujen läpi, pitäen Sirun jalat lämpimänä paukkuvasta pakkasesta huolimatta. Metsä oli paksujen nietosten vaimentama ja täynnä pehmeitä, valkoisia muotoja. Kuun kajo heijastui hangelta lähes häikäisevän kirkkaasti, jonka ansiosta metsän siimeksessäkin oli mahdollista nähdä kulkea. Korkeat lumen peittämät kuuset seisoivat polun molemmilla […]