Keppihevonen: 47. Luku

Keppihevonen: 47. Luku

Mummo purki tavaroita autosta vaitonaisen oloisena. -”Teltta? Mihin me sitä oikein tarvitsemme?” Siru kysyi, samalla kun auttoi mummoa raskaiden tavaroiden kanssa. -”Me emme tiedä kauanko tässä oikein menee. Olen varautunut mahdollisimman hyvin kaikkeen, mitä vain keksin voivamme tarvita. Minulla on lämpimät makuupussit meille kaikille, ruokaa monen päivän varalle, sekä ensiaputarvikkeet.” Siru nosti autosta ensiaputarvikkeita sisältävän […]

Lue lisää
Keppihevonen: 46. Luku

Keppihevonen: 46. Luku

Pampula seisoi tarhassaan muiden ponien seurassa ja rouskutti päiväheiniään tyytyväisen näköisenä. Siru nojaili aitaan ja katseli ponia liikutuksen vallassa, miten suloinen Pampula olikaan ja niin rakas. Pampula ei ollut huomaavinaankaan Sirua, sillä oli aivan liian kova kiire hotkia heiniä suuhunsa, ettei vain joku muu poneista ehtisi syödä niitä loppuun ennen häntä. Vähän väliä Pampula nosti […]

Lue lisää
Keppihevonen: 45. Luku

Keppihevonen: 45. Luku

Kun Siru viimein sai avattua silmänsä, he olivat saapuneet jäätyneen lammen rantaan. Midas oli pysähtynyt, mutta puuskutti yhä rajusti. Sirulla ei ollut hajuakaan missä he olivat, tai kuinka kauas Midas oli heidät oikein vienyt, mutta sen Siru tiesi heti, ettei hän ollut nähnyt tätä paikkaa koskaan aikaisemmin. Lampea ympäröivä metsä oli yhä samaa kristallimaata, josta […]

Lue lisää
Keppihevonen: 43. Luku

Keppihevonen: 43. Luku

Sirun oli vaikeaa hyväksyä mummon ehdottomuutta siinä, että he eivät saisi kajota menneisiin tapahtumiin liiaksi. Siru oli nimittäin täysin varma siitä, että olemassa olisi varmasti jokin keino, jolla he voisivat pelastaa palavasta talosta kaikki, myös Matiaksen, kun he vain miettisivät kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, mahdollisimman tarkasti. Hän oli purkanut epätoivoaan Joonakselle ja Hillalle, kun Hillakin oli […]

Lue lisää
Keppihevonen: 42. Luku

Keppihevonen: 42. Luku

Se päivä oli vaatinut veronsa ja Sirun vointi oli romahtanut. Seuraavat päivät Siru eli kuin usvan saartamana. Hän kamppaili sisällään hallitsevia ristiriitaisia tunteitaan vastaan ja yritti kerta toisensa jälkeen jäsentää kaikkea kuulemaansa järkeväksi kokonaisuudeksi, eheäksi tarinaksi, jossa hänellä itselläänkin olisi jokin merkittävä rooli. Vaikka Siru oli ehtinyt sopeutua ajatukseen, että maailmassa oli taikahevosia, hän ei […]

Lue lisää
Keppihevonen: 41. Luku

Keppihevonen: 41. Luku

Ulkona oli jo säkkipimeää ja keittiön valo oli muuttunut keinotekoisen keltaiseksi, mutta kukaan heistä ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Ainoa muistutus ajan kulusta oli keittiön seinällä raksuttava kello, jonka tasainen ääni tuntui kuitenkin vain lisäävän keittiössä vallitsevaa epätodellista tunnelmaa.   -”Kuten kerroin, meistä tuli Matiaksen kanssa nopeasti erottamaton kaksikko. Tai pikemminkin nelikko, sillä Blanco ja […]

Lue lisää
Keppihevonen: 40. Luku

Keppihevonen: 40. Luku

-”Nyt te sitten tiedätte, kuka Matias oikein oli ja kuinka hän sai taikahevosensa.” mummo jatkoi ja empi hetken.  ”En tiedä mitä kertoisin teille sen kyseisen illan jälkeisistä päivistä. Mutta kuten arvata saattaa, Matiaksen ja Blancon yhteys muodostui hyvin nopeasti syväksi kumppanuudeksi. Toisin kuin muut taikahevoset ovat isäntiensä vallan alla, Blanco oli Matiakselle täysin vertainen. Blanco […]

Lue lisää
Keppihevonen: 39. Luku

Keppihevonen: 39. Luku

-”Ennen kuin kerron, miten tapasin isoisäsi ensimmäisen kerran, minun on kerrottava teille vuorostaan hänen tarinansa. Teidän on tärkeää tietää, mitä hänen elämässään oli tapahtunut, ennen kuin tiemme kohtasivat, sillä kuten tulette vielä huomaamaan, hän on koko kertomukseni keskushenkilö. Ilman sinun isoisääsi, emme istuisi nyt tässä, tänä sateisena kevättalven päivänä.” mummo sanoi ja katsahti Siruun päin. […]

Lue lisää
Keppihevonen: 38. Luku

Keppihevonen: 38. Luku

Se päivä oli ollut loskantäyteinen, kun mummo oli saapunut heille kylään, pian Sirun kotiuduttua. Mummo oli ajanut kopperollaan talon pihalle ja Siru oli katsonut huoneensa ikkunasta kuinka mummon auton renkaiden alta väistyi lumen ja loskan sekaista harmaata massaa, joka jätti auton pyörät hetkeksi sutimaan paikoilleen kunnes mummo sai nykäistyä autonsa raskaan massan yli, takaisin pitävälle […]

Lue lisää
Keppihevonen: 36. Luku

Keppihevonen: 36. Luku

Ensimmäinen asia, mitä Siru sairaalassa herättyään näki, oli hänen äitinsä helpottuneet kasvot. -”Luojan kiitos, Siru…” äiti huokaisi, kun Siru avasi silmänsä ja katsoi äitiään kysyvästi. Äiti kurottautui halaamaan Sirua ja rutisti häntä niin, että Sirun oli parkaistava hieman, jotta äiti ymmärtäisi lopettaa. Kyljessä oli edelleen jomottavaa kipua. -”Anteeksi Siru, minä… Minä olin vain niin huolissani…” […]

Lue lisää