Raviurheilun suosio Suomessa laskussa

Raviurheilun suosio Suomessa laskussa

Raveja järjestetään Suomessa joulua lukuun ottamatta päivittäin. Viime vuosina kilpailuja on keskimäärin vuodessa järjestetty noin 550 kappaletta. Suuresta määrästä huolimatta raviurheilun suosio Suomessa on jo pitkään ollut laskusuunnassa.

Ravitapahtumien lukumäärän tippuminen johtuu pääasiassa kilpailijoiden vähenemisestä. Taloudellisesti näkökulmasta ravien järjestäminen ei ole järkevää, jos pieniä lähtöjä on suuri määrä. Uusia ammattilaisia lajin pariin tulee liian vähän, samalla kun yhä useampi kokeneempi alan harrastaja siirtyy radalta katsomoon.

Ratkaisua ongelmaan on pyritty löytämään monin eri keinoin. Yksi mahdollisuus on, että raviradoilla voitaisiin järjestää oman alueen harrastajien hevosille pieniä paikallisia lähiraveja, joista kertyisi hevosille starttipisteitä. Näillä pisteillä voisi päästä osallistumaan totoraveihin, joissa palkinnot ovat korkeammat. Raveihin liittyvä vedonlyönti on kohtalaisen suosittuja nettisivustoilla kuten LV BET.

Raviurheilun suosion lasku on ollut pitkään nähtävissä myös kävijämäärissä. Kuninkuusravien kaltaiset tapahtumat vetävät edelleen paljon väkeä, mutta päivittäisissä tapahtumissa tilanne on toinen.

 

Raviurheilulla on pitkä historia

Raviurheilu on läpi historian ollut Suomessa kaikista suosituinta hevosurheilua. Hevosilla on ajettu kilpaa jo 1800-luvun Suomessa, kun kirkkoreissulta kotiin palattaessa maanviljelijöillä oli tapana ottaa mittaa toisistaan.

Nykyiseen muotoonsa raviurheilu muotoutui 1960-luvulla, kun myös lämminverisille roduille annettiin osallistumislupa. Samalla alkoi kasvaa myös totovedonlyönnin suosio ja melko nopeasti siitä tuli lähes yhtä suosittua kuin kolikkopelit.

Suomen merkittävin ravitapahtuma Kuninkuusravit on järjestetty jo vuodesta 1924 lähtien. Viime vuosina tapahtumaan on osallistunut jopa 60,000 kävijää usean päivän aikana, joten mistään pienestä tapahtumasta ei ole kyse.

Vuosittain Suomessa raveissa käy lähes miljoona katsojaa. Suomalaisista raviradoista isoimpia ja eniten käytössä ovat Vermo, Pilvenmäen ravirata sekä Killerin ravirata. Talvella Suomessa järjestetään jonkin verran ns. jääraveja järven jäällä.

 

horse-racing-2714854_1280-1024x682
Muualla maailmassa suositumpia lajeja ovat laukkakisat.

 

Raviurheilulle myönnetty paljon tukia

Noin viisi vuotta sitten Suomen Hippos toi esille pitkän liudan eri toimenpiteitä, joiden avulla raveista voitaisiin tehdä kilpailijoille kiinnostavampia.

Profiiliravien palkintojen korotukseen myönnettiin noin puoli miljoonaa euroa ja raviratojen kunnostamiseen ja toiminnan muuhun ylläpitoon myönnettiin tukea noin 800,000 euroa. Raviratojen taloudellinen tilanne on luonnollisesti kärsinyt yleisökadosta, sillä ne toimivat taloudellisesti pääasiassa ravintolatoiminnasta.

Yksi suurimmista tukitoimenpiteistä oli ennakkomaksullisten ravien palkintotason korottaminen 25 prosentilla. Tällä tavoin raveista pyrittiin tekemään kiinnostavampia ja esimerkiksi Suur-Hollolan kärkipalkinto nousi 80,000 eurosta 100,000 euroon.

Suurilla avustustoimilla on saattanut olla kotimaisen raviurheilun elvyttämiseen pieni vaikutus, mutta ongelmia on edelleen. Korona-aika on vaikeuttanut raviurheilun tilannetta edelleen, sillä suuret yleisötapahtumat ovat olleet pitkään joko kokonaan tai osittain kiellettyjä.

 

Ulkomailla hevosurheilu on voimissaan

Ulkomailla hevosurheilu on yleisesti ottaen hyvin voimissaan ja suosio on viime vuosina ollut jopa kasvussa. Espanjassa ja Suomessa asuu tälläkin hetkellä monia suomalaisia este- sekä kouluratsastajia parempien tulevaisuudennäkymien toivossa. Ulkomainen hevosurheilu on kokoluokaltaan merkittävästi suurempaa kuin Suomessa, mikä tarkoittaa muun muassa huomattavasti suurempia palkintoja.

Suomessa ravit ovat hevosurheilun pääasiallinen muoto, mutta muualla maailmassa suositumpia lajeja ovat laukkakisat, esteratsastus sekä kouluratsastus. Suomalaiset ovat pärjänneet kahdessa viimeksi mainitussa kansainvälisesti viime vuosina verrattain hyvin.

Tunnetuimpia kotimaisia ovat muun muassa Stella Hagelstam sekä Terhi Stergars. Molemmat näistä ammattilaisista ovat voittaneet myös lukuisia kouluratsastuksen Suomenmestaruuksia.

Euroopassa on lukuisia varakkaita ja vaikutusvaltaisia hevosurheiluharrastajia, jotka mahdollistavat kilpailemisen myös vaatimattomammista lähtökohdista tuleville. Hevosurheilu voi vaatia todella merkittäviä summia rahaa, minkä vuoksi talouspuoli on kaikissa hevosurheilun eri kategorioissa merkittävästi läsnä.

Valmentajatasolla yksi tunnetuimmista suomalaisista on Niclas Aromaa, joka on toiminut Saksassa valmentajana jo useamman vuosikymmenen ajan.

 

Kuvituskuvat: Pixabay

 

Author Image
Vierailija