Raviurheilu on yllättävän vauhdikas laji, joka tarjoaa unohtumattomia kokemuksia ja jännitystä. Suomi on yksi Euroopan suurimmista raviurheilumaista, josta löytyy myös maailmanluokan raviurheiluosaamista. Raveissa hevoset ovat huippu-urheilijoita, jotka saavat myös erinomaista hoitoa. Tällä alalla hevoset, hoitajat, ohjaajat ja muu henkilökunta ovat erittäin arvostettuja. Käydään tällä sivulla läpi tarkemmin, mistä raviurheilussa on kyse.

Kuninkuusravit ja vedonlyönti

Kuninkuusravit ovat yksi Suomen suurimmista urheilutapahtumista ja samalla myös yksi maailman merkittävimmistä raviurheilutapahtumista. Esimerkiksi vuonna 2019 Kuninkuusraveihin osallistui yli 55 000 hevosurheilusta kiinnostunutta. Raviurheiluun liittyy vahvasti myös urheiluvedonlyönti, joka käykin kuumana Kuninkuusravien aikaan. Hevosia seuratessa monella onkin älypuhelin kädessä ja bet365 suomi 2021 auki vedonlyöntiä varten.

Vuonna 2019 yli 5000 ravuria osallistui tapahtumiin ja ne juoksivat yli 50 000 kisasuoritusta. Tästäkin saakin käsityksen, miten suuresta lajista on kyse, vaikka laji ei mediassa kauheasti huomiota saakaan nykyisin.

Raviurheilun varhaisvuodet Suomessa

Raviurheilu alkoi Suomessa tavasta palata kotiin kirkon jälkeen. Koska maanviljelijät rakastivat kilpailemista, siitä tuli nopeasti suosittu harrastus. Ensimmäinen järjestetty kilpailu järjestettiin Turussa vuonna 1817. Vuonna 1865 maakuntien hallintokaupungeissa aloitettiin kisat, ja vuonna 1884 perustettiin ensimmäinen suuri orien kilpailu. Sen tilalle järjestettiin vuonna 1924 Kuninkuusravit.

Traktoreiden, leikkuupuimureiden ja muiden maatalouskoneiden tulo 1900-luvulla johti työhevosten tarpeen vähenemiseen ja se alkoi vaikuttaa negatiivisesti myös raviurheiluun. Vuodesta 1950 aina 1970-luvun puoliväliin saakka paikallisia kilpailuja järjestettiin vuosittain noin puolet vähemmän kuin aiempina vuosikymmeninä hevoskisojen suosion huipulla. Suomenhevosten määrä myös väheni dramaattisesti, sillä hevosilla ei näyttänyt olevan sijaa nyky-yhteiskunnassa.

Raviurheilun siirtyminen 2000-luvulle

Vain suomenhevoset saivat kilpailla Suomen kilpailuissa vuoteen 1959 asti. Uudenlaisena vapaa-ajan harrastuksena kilpa- ja totokilpailut tulivat kaupunkilaisten tarjolle 1960-luvun alusta lähtien. Uusia kilparatoja rakennettiin ja olemassa olevia uusittiin, ja maahantuodut ravihevoset antoivat tapahtumalle ainutlaatuisen lisän. Raviurheilu, joka oli aiemmin talonpoikien harrastus, nousi ammattimaisemmaksi, kun juoksuun jalostetut kevyet rodut, kuten orlovravurit ja amerikanravurit, alkoivat ilmestyä radoille.

Vuonna 1965 Suomen totovedonlyöntiä sääteleviä sääntöjä muutettiin siten, että suurempi osa pelistä maksettiin voittoina. Vedonlyönnin houkuttelevuus kasvoi sen seurauksena, ja kasvavat tulot mahdollistivat useampia kilpailuja ja suurempia palkintorahoja, mikä tarjosi uusia mahdollisuuksia ja kannustimia hevosten kasvattajille.

Raviurheilu on edelleen suosittu katsojaurheilulaji, ja 2010-luvullakin esimerkiksi Kuninkuusraveihin osallistui aina noin 50 000 ihmistä. Yli 7000 hevosta osallistuu vuosittain kilpailuihin, ja tapahtumia järjestetään vuoden jokaisena päivänä joulua lukuun ottamatta. Raviurheilu onkin maan toiseksi suosituin katsojaurheilulaji, keräten vuosittain yli 700 000 katsojaa.

Millainen on suomenhevonen?

Ainoa aidosti suomalainen hevosrotu on suomenhevonen. Vuodesta 1907 lähtien sitä on jalostettu valikoivasti puhtaana rotuna. Suomenhevosta hyödynnetään ravien ohella monenlaisissa hevosurheilulajeissa ja -harrastuksissa sekä osana hevosmatkailua ja hyvinvointipalveluja. Raviurheilu on suomenhevosen määrällisesti oleellisin käyttötapa nykyisin.

Suomenhevonen on keskikokoinen, tasapainoinen ja hyväkäytöksinen rotu. Se on luonteeltaan yhteistyöhaluinen, yritteliäs, tehokas ja vaatimaton. Jalostuksen tavoitteena on tuottaa monipuolisia työhevosia, jotka ovat rotumääritelmän mukaisia, suorituskykyisiä, helposti käsiteltäviä ja hyväkäytöksisiä. Suomenhevosta kehitetään puhdasrotuisessa jalostusohjelmassa juoksijoiksi ja työhevosiksi.

Suomenhevonen on vauhdikas ravihevonen, urheilullinen hevonen, vahva työhevonen ja myös karismaattinen pieni hevonen. Niitä on noin 20 000, mikä on noin kolmannes Suomen hevosten kokonaismäärästä. Suomenhevonen on ainoa Suomessa kehitetty alkuperäinen hevosrotu, joka polveutuu pohjoiseurooppalaisista maatiaiskannoista.

Hevosurheilu maailmalla

2020-luvulla hevosurheilu on yhä yksi suosituimmista yleisurheilulajeista monissa maissa. Euroopassa Saksa on merkittävä toimija hevosurheilun ja hevoskisojen maailmassa, ja noin 40 miljoonaa ihmistä lyö säännöllisesti vetoa yli 1 000:lla eri puolilla maata sijaitsevalla raviradalla järjestettävistä tapahtumista.

Suuria tapahtumia järjestetään myös muualla Euroopassa mukaan lukien Ranska, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta. Yhdysvalloissa tunnetuimmat kilpailut ovat Kentuckyssa ja New Yorkissa. Etelä-Afrikassa kilpailutapahtumat järjestetään pääasiassa Kapkaupungin Kenilworthin raviradalla. Australiassa hevoskilpailut ovat suosittu tapahtuma, jota pelataan vuosittain joulukuusta huhtikuuhun.

Hevosurheilu tuli suuren yleisön suosioon monissa maissa 1900-luvulla. 2000-luvun alussa se on edelleen yksi suosituimmista urheilulajeista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Ihmiset nauttivat hevosurheilun vedonlyönnistä, mutta on myös monia, jotka yksinkertaisesti rakastavat tapahtumien seuraamista. Joka vuosi yli 100 miljoonaa ihmistä lyö vetoa kilpailuista ympäri maailmaa ja uudet sukupolvet löytävät lajin uudestaan ja uudestaan.

Kuvituskuvat: Pixabay