home Artikkelit, Tapahtumat, Trendit, Valmennus ja kilpailu Ravikesä on kuumimmillaan Kuninkuusraveissa

Ravikesä on kuumimmillaan Kuninkuusraveissa

“Kuninkuusravit on koko kansan juhla, jossa yleensä useammankin kerran viikonlopun aikana pyyhitään kostunutta silmäkulmaa, kohotetaan malja ystävien kanssa ja nautitaan suurtapahtuman ainutlaatuisesta tunnelmasta.” – Kuninkuusravit

 

Aivan muutaman päivän päässä odottaa Suomen suurin ravitapahtuma. Kuninkuusravit. Kolmepäiväinen suomenhevosten urheilujuhla kerää vuosittain paikalle yhteensä yli 50 000 katsojaa ja lähes 500 kilpailevaa ravihevosta ja -ponia. Tänä vuonna suomenhevosten tärkeintä suurkilpailua isännöi Jokimaan ravirata Lahdessa.

Tämän vuoden isäntäkaupungilla on aivan erityinen suhde Kuninkuusraveihin, sillä ensimmäiset seitsemän vuotta kuninkuuskilpailu ravattiin Lahdessa. Sen jälkeen kuninkuusisäntänä ovat toimineet vuorollaan kaikki Suomen maakuntaradat. Viime vuonna kilpailtiin Rovaniemellä ja ensi kesänä Seinäjoella. Kuninkuusravien lähestyessä raviradat laittavat parastaan ja Jokimaankin rata-aluetta on remontoitu vuoden mittaan.

Viikonlopun aikana paitsi seppelöidään uudet kuninkaalliset, ajetaan myös muita tärkeitä arvokilpailuja eri ikäisille suomenhevosille. Ohjelmaan kuuluu mm. Pikkuprinssi 4-vuotiaille, Pikkukunkku 5-vuotiaille sekä montén suomenmestaruus. Niin sanotuista tavallisista raveista poiketen noin kaksi kolmasosaa lähdöistä on tarkoitettu suomenhevosille.

 

Kuva1-2
St Michel -raveissa pari viikkoa sitten voittanut Piskon Pouta starttaa kuningatarkilpailun avausmatkalle lähtöradalta 5. Vasta 8-vuotias tamma olisi vielä toiseksi viimeisen Kuninkuusravirankingin perusteella jäänyt sivuun seppelejahdista, mutta kuten Mikkelin ennätysjuoksu osoitti, kuuluu tamma ehdottomasti mukaan kilpailuun.

 

Kuninkuusravien historiaa

Ensimmäiset Kuninkuusravit ajettiin vuonna 1924 Lahdessa. Orit ja tammat kilpailivat yhdessä 2000, 1609 ja 3000 metrin matkoilla ja voittaja kruunattiin sukupuoleen katsomatta Ravikuninkaaksi. Kilpailun historian tärkein sääntömuutos tehtiin vuonna 1948, kun tammat ja orit siirtyivät kilpailemaan omissa sarjoissaan Ravikuninkaan ja Ravikuningattaren titteleistä. Sitä ennen seppeleen ehti saada kaksi tammaa – Massisen veljesten Reippaan Liisu vuonna 1925 ja Frans Vanhatalon Tomu vuosina 1930-1933.

Musta kantakirjatamma Tomu oli urallaan lähes lyömätön – 74 kilpailustaan se voitti 62 ja oli ensimmäinen suomenhevonen, joka virallisesti alitti 1.30 kilometriajan. Se on hyvä suoritus vielä nykyäänkin, lähes 100 vuotta myöhemmin. Kyseisen ajan alittaneita suomenhevosia kutsutaan tähtijuoksijoiksi. Kuten tapana oli, Tomu oli porilaisen Frans Vanhatalon itse kasvattama, omistama, valmentama ja ohjastama.

Oreista tunnetuimpia ovat viisinkertaiset ravikuninkaat Vieteri, Vekseli ja Viesker. Myös ratsuna ja siitosorina (sekä juoksija- että ratsusuunnalla) ansioitunut Pette voitti ravikuninkuuden vuosina 1993-1994.

 

Kuva2-2
Niin ikään Mikkelissä voittanut Välkyn Tuisku kuuluu Kuninkuuskilpailun ennakkosuosikkeihin. Voitto irtosi mailin matkalla huippuaikaan 19,9a. Kuninkuuskilpailun ensimmäiselle osamatkalle 12-vuotias ori starttaa radalta 7.

 

Mistä kuninkuuskilpailussa on kyse – säännöt pähkinänkuoressa

Kuninkuus- ja kuningatarkilpailuun saavat osallistua kantakirjatut suomenhevosorit ja -tammat. Vaikka rajoitteita iän suhteen ei ole, ovat osallistujat kilpailun vaativuudesta johtuen useimmiten jo varttuneempia kilpahevosia. Sekä kuninkuus- että kuningatarkilpailuun valitaan 12 osallistujaa. Valinnat perustuvat yksinkertaisesti hevosten viime aikaiseen kilpailumenestykseen, mutta valintaprosessi on itsessään hieman monimutkainen.

Kullekin vuodelle valitaan ravialan ammattilaisista koostuva asiantuntijaraati, joka seuraa kilpailevien suomenhevosten suorituksia ja potentiaalia Kuninkuusraveja silmällä pitäen. Raati laatii kevään ja kesän aikana viisi Kuninkuusravirankingia, jossa pisteitä saavat sellaiset hevoset, joiden ajatellaan sopivan ja pyrkivän mukaan kilpailuun. Koska kilpailevia hevosia on verrattain paljon ja osaa kilpailutetaan Kuninkuusravien alla suunnitellun säästeliäästi, tarjoaa ranking myös yleisölle helpon ja hauskan tavan seurata tämän hetken kärkihevosia. Ranking on kuitenkin vain spekulatiivinen, eikä sido lopulliset päätökset tekevää toimikuntaa. Siitä huolimatta heinäkuun lopulla tehtävät hevosvalinnat noudattelevat usein melko tarkasti ammattilaisten laatimaa rankingia.

Itse kilpailu muodostuu kolmesta osamatkasta. Lauantaina juostaan 2100 metrin kilpailu, jossa kahdeksan tänä vuonna nopeimman ajan juossutta hevosta arvotaan lähtöauton taakse eturiviin. Neljä hitainta saavat paikat takarivistä. Sunnuntaille jäävät 1609 metrin ja 3100 metrin osamatkat. Mailin lähtöpaikat arvotaan päin vastoin kuin lauantaina – kahdeksan hitainta lähtee eturivistä ja neljä nopeinta niiden takaa.

3100 metrin matkalle lähtöpaikat valitaan vasta juuri ennen kilpailua. Kahdelta aikaisemmalta osamatkalta nopeimmalla kokonaisajalla selvinnyt valjakko saa valita lähtöratansa ensimmäisenä. Sen jälkeen valitsee toisiksi nopein ja niin edelleen. Kolme kilpailua kahden päivän aikana on poikkeuksellisen vaativa suoritus ja se verottaa voimia myös huippuhevosilta, joita on valmisteltu Kuninkuusraveja varten jo kuukausia tai jopa vuosia. Siksi viimeiselle osamatkalle tulee joskus myös poisjääntejä.

Kokonaiskilpailun voittaa se valjakko, jolla on kaikkein nopein yhteisaisaisaika, kun kaikkien kolmen osamatkan ajat lasketaan yhteen. Jos kaksi valjakkoa suorittaa matkat täsmälleen samaan aikaan, ratkeaa kilpailu heidän välillään viimeisen osamatkan sijoitusten perusteella. On siis mahdollista, että seppeleen saa tasaisesti kärkeä seuraileva hevonen, joka ei voita yhtään osamatkaa, jos voittajat suorittavat epätasaisesti muilla matkoilla. Jokaisella osamatkalla ykköspalkinto on 15 000 euroa ja kokonaiskilpailun voittajat saavat lisäksi 40 000 euroa.

 

Kuva3
Myös kuningatarkilpailun ensimmäiselle osamatkalle radalta 7 starttaava Hetviina paranteli asemiaan rankinglistalla aivan viime hetkillä. 9-vuotias tamma on kilpaillut tänä vuonna vasta kahdeksan kertaa, mutta juoksi Piskon Poudan tapaan ennätyksensä Mikkelissä sijoittuen neljänneksi.

 

Ketkä kilpailevat seppeleestä tänä vuonna?

Tänä vuonna kuninkuus- ja kuningatarkilpaan ilmoitettiin ennätysmäärä hevosia. Oreja ilmoitettiin kuninkuuskilpailuun 19 ja tammoja kuningatarkilpailuun 29. Keskiviikkona 24.7. Kuninkuusravien päätoimikunta valitsi ilmoittautuneiden joukosta 12 oria ja 12 tammaa, jotka pääsevät ottamaan toisistaan mittaa tänä viikonloppuna. Viime vuoden kuninkaalliset eivät ole Jokimaalla puolustamassa titteliään, eikä kilpailussa ole mukana muitakaan aiemmin seppelöityjä hevosia, joten tänä vuonna kokonaiskilpailun voittajat ovat varmasti ensikertalaisia. Sekä orien että tammojen osalta kilpailu vaikuttaa etukäteen katsottuna tasaiselta!

Orit: A.T. Veeti, Caijus, Camri, Joriini, Larvan Hurmos, Metkutus, Rapin Aatos, Rokin Maxi, Tähen Toivomus, Vixen, Välkyn Tuisku ja Välähdys. (1. varahevonen Sheikki. 2. varahevonen Lilin Jytky.)

Tammat: Hetviina, Huimariina, Juliette Lax, Liisan Tulilintu, Piskon Pouta, Poikolan Neito, Ryti-Tyttö, Sokru, Sävel-Taika, Vieskerin Virva, Vilma Lyydia ja Virin Camilla. (1. varahevonen Tutun Impi. 2. varahevonen Loikkaus.)

 

Kuva4
8-vuotias ori Tähen Toivomus starttaa Kuninkuuskilpailun avausmatkalle radalta 3. Viimeisessä Kuninkuusravirankingissa se listattiin orien kuumimmaksi ennakkosuosikiksi.

 

Kuninkuusraveissa on helppo viihtyä, vaikkei laji tai kilpailu olisi ennestään tuttu

Jos raveihin tutustuminen on houkutellut jo jonkin aikaa, kannattaa ensikosketus lajiin ottaa Kuninkuusraveissa! Tarjolla on paljon kiinnostavaa oheisohjelmaa ja tapahtuma on selostettu niin, että ensikertalainenkin pystyy helposti seuraamaan kilpailujen etenemistä. Lapset, erityisruokavaliot, liikuntarajoitteiset ja muut yleisölle tärkeät erityistoiveet on perinteisesti otettu mainiosti huomioon. Koko viikonlopun ajan tapahtuma-alueella palvelee myös Kuninkaallinen messualue, jossa voi tehdä vaikkapa hevostarvikelöytöjä. Tapahtumaan voi tutustua tarkemmin Kuninkuusravien kotisivuilla.

Viikonloppu alkaa perjantaina kello 14 starttaavilla iltapäiväraveilla. Perjantaina ajetaan kahdeksan lähtöä ja ravit päättyvät noin kello 17. Puoli tuntia ravien päättymisen jälkeen radalla alkaa kuninkaallinen varsahuutokauppa, jossa hierotaan kauppaa tulevaisuuden suomenhevostähdistä. Mukaan on ilmoitettu 18 huomattavan laadukasta 2-3-vuotiasta suomenhevosvarsaa. Vaikkei raveihin lähtiessä pukisikaan jalkaansa ostohousuja, on huutokauppa perinteisesti hauska ja vauhdikas tilaisuus päästä katsomaan huippuvarsoja.

Lauantai tarjoaa ohjelmaa aamu kymmenestä myöhään yöhön. Kello 10:30 ajetaan suomenhevosten Speed Race, eli nopeuskilpailu lyhyellä 600 metrin matkalla. Speed Racen tarkempiin sääntöihin voi tutustua täällä. Viralliset ravit alkavat kello 12. Ensimmäiset kuningatar- ja kuninkuuskilpailun osamatkat starttaavat kello 16:40 ja 17:15. Ravien jälkeen, noin kello 18:30, kannattaa ottaa suunnaksi Isku Areena, jossa iltajuhlan ovet aukeavat kello 19. Iltajuhlassa esiintyvät Brädi, Tuure Kilpeläinen ja Dirty Gentlemen. Juhlat päättyvät vasta sunnuntain puolella puoli kolmelta. Liput iltajuhlaan voi ostaa ennakkoon tai ovelta hintaan 25 euroa.

Sunnuntaina ravit alkavat lauantain tapaan kello 12. Kuningatar- ja kuninkuuskilpailun toiset osamatkat juostaan kello 13:30-14 ja ratkaisevat viimeiset osamatkat kello 16:30-17. Kokonaiskilpailun lopputulos selviää pian viimeisten matkojen tultua maaliin. Ravit päättyvät kello 18:30.

 

Teksti ja kuvat: Maisa Hyttinen

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *