Ratsastajan Helite-paukkuliivi haastaa tavalliset turvaliivit

Ratsastajan Helite-paukkuliivi haastaa tavalliset turvaliivit

Tämä artikkeli on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Helite Equestrian Finlandin kanssa.

 

Playsson.netin joulukalenterin arvonnassa Helite-turvaliivin voittanut harrasteratsastaja Anna-Maria Arola, 34, pääsi pian liivin vastaanottamisen jälkeen testaamaan sitä tositoimissa, kun kolmannella ratsastuskerralla sattui putoaminen.

– Olin viikottaisella estetunnilla. Meillä oli alkuverryttely menossa ja laukkasin maneesissa. Kaarteessa hevonen laski pään alas, hidasti ja pukitti. Lensin kaulan yli maahan.

Ilmalento ei tämän hevosen kanssa ollut ensimmäinen. Aikaisemmilla kerroilla Anna-Maria on aina satuttanut, kypärästä huolimatta, takaraivonsa sekä kaulan ja yläselän. Tällä kertaa Helite-liivi yllätti Anna-Marian tehokkaalla toiminnallaan.

– Liivi täyttyi jo ilmalennon aikana. Ehdin ajatella, että toivottavasti se toimii, ja jo samalla hetkellä huomasin liivin täyttyvän ilmasta. Maahan iskeytyminen oli pehmeämpää. Liivi selvästi absorboi kehoon kohdistuvaa iskua sekä tuki rintaa, niskaa ja alaselkää.

 

Koin, että niskatuen ansiosta en tällä kertaa lyönyt takaraivoani maneesin pohjaan.

 

– Nouseminen tuntui vähän kankealta, sillä liivi on täyttyessään kuin suojakaappi. Se tuki niskaa niin hyvin, etten saanut päätä kunnolla käännettyä. Vasta kun aukaisin vetoketjun, sain enemmän liikkumatilaa.

Liivin kehoa suojaavat ominaisuudet yllättivät Anna-Marian, sillä ratsastaessa liivi tuntui jopa hieman löysältä. Täyttyessään se kuitenkin tuki vartaloa napakasti.

– Kun puin liivin päälle, se tuntui aluksi painavalta ja ilmapatruuna isolta. Ratsastaessa en kuitenkaan huomannut patruunaa juuri ollenkaan ja lähes unohdin koko liivin olemassaolon. Lauetessaan liivi ei pitänyt juuri minkäänlaista ääntä, hevoset eivät sitä edes huomanneet.

201305_Helite_M04_2_0179-1024x681
”Lauetessaan liivi ei pitänyt juuri minkäänlaista ääntä, hevoset eivät sitä edes huomanneet.”

 

Turvaliivi on tunneilla ehdoton

Anna-Maria kertoo harrastavansa ratsastusta tavoitteellisesti pilke silmäkulmassa. Lapsena aloitetussa harrastuksessa on ollut pitkiäkin taukoja opiskelun ja perheen perustamisen takia. Viimeiset kaksi vuotta Anna-Maria on ratsastanut 2–3 kertaa viikossa Equillence Center Tavelassa, Kangasalla.

– Pyrin nostamaan tasoa, mutta en ota liikaa stressiä takapakeista. Olemme kisanneet vakitreenihevoseni kanssa myös tallin ulkopuolisissa kisoissa, mutta hevosen hieman kevyt peräpää tuo mutkia matkaan, Anna-Maria nauraa.

Ratsastusonnettomuuksia harrastusvuosiin on mahtunut useita. Esimerkiksi pari vuotta sitten Anna-Maria kaatui hevosen kanssa ja loukkasi olkapäänsä. Sairasloma kesti kaksi viikkoa.

–  Laskeskelin, että olen pudonnut seitsemän kertaa puolen vuoden aikana. Tilanne on aina sama, hevonen pukittaa yllättäin.

Kaksi putoamista ovat olleet erityisen vaarallisia. Toinen tapauksista sattui kisaverryttelyssä, jossa hevonen pukitti ilman ennakkovaroitusta kaarteessa reilusti ennen estettä.

–  Tipuin yläselän päälle. Isku tuli sellaisessa kulmassa, että oikean puolen kylki sekä kylkilihakset menivät täysin jumiin. En pystynyt kunnolla hengittämään enkä nostamaan oikeaa kättäni.

Kun röntgenissä ei havaittu selvää murtumaa, lääkäreiden diagnoosi oli hiusmurtuma tai kylkivälilihasten repeämä. Sairaslomaa Anna-Maria sai taas kaksi viikkoa, mutta hän ei ole vieläkään parantunut kunnolla.

– Ajoittain kylki on ollut jo siedettävän oloinen, joten olen kavunnut takaisin hevosen selkään. Isoliikkeisillä hevosilla en pysty tällä hetkellä ratsastamaan, niiden liikkeet pahentavat tilannetta aina. Ilmalentoja on tullut yhteensä kolme tämän tapaturman jälkeen, saman hevosen selästä. Turvaliivi on ollut päällä joka kerta, mutta putoamiset eivät tietenkään ole edesauttaneet parantumista.

Zoom-1024x681
”Turvaliivi on ehdoton!”

Kylkikivut ovat vaivanneet Anna-Mariaa yli kolme kuukautta. Toistuvat onnettomuudet ovat vaikuttaneet myös ratsastajan mielialaan ja itsevarmuuteen.

– En ole niin rento kuin aiemmin, mutta ratsastuspelolle en suostu antamaan periksi. Kapuan aina takaisin hevosen selkään.

Syksyn pahimman tapaturman jälkeen Anna-Maria on käyttänyt turvaliiviä jokaisella tunnilla. Vielä toipuva kylki ei todellakaan kestäisi uutta suoraa iskua.

– Turvaliivi on ehdoton, sillä haluan olla toimintakykyinen ja töihin kykenevä sairaanhoitaja. Olen myös kolmen lapsen äiti, joten minulla on tärkeitä tehtäviä tässä elämässä.

Helite-paukkuliivin Anna-Maria aikoo ottaa säännölliseen käyttöön estetunneilla, sillä se suojaa niskaa perinteistä liiviä paremmin. Turvavarusteiden lisäksi omaa ratsastusturvallisuutta voi lisätä myös omalla käytöksellä.

– Mielestäni on hyvä tuntea omat rajat. Ei pidä esimerkiksi nostaa estekorkeutta vain ennätyskorkeuden takia. Hyvät perusratsastustaidot kannattaa hankkia. On hienoa, että nykyään myös kouluratsastajat käyttävät enemmän kypärää kuin menneinä vuosina. Meillä jokaisella on vain yksi elämä, jota tulee suojella ratsastaessa. Olen itse uusinut myös kypäräni vastaamaan nykystandardia.

 

Kuvat: Anna-Maria Arolan kotialbumi, Helite Equestrian Finland

 

Helite Airbag -paukkuliiveissä käytetään ’key-ball’ tekniikkaa, joka laukaisee Airbagin riippumatta siitä, mihin suuntaan ratsastaja putoaa. Liivi täyttyy nopeasti (0,1 sek. aktivoitumisesta), jonka vuoksi se myös suojaa nopeammin. Paukkuliivi suojaa niskaa takaa sekä sivuilta ja vähentää niskan retkahdusvamman riskiä. Huom! Kenttäratsastuksessa on käytettävä paukkuliivin alla normaalia turvaliiviä.

 

 

Author Image
Toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *