Hevosenomistajan raskas arki on tuttu monelle, mutta miten arjesta suoriutuu vielä yhden Suomen suosituimman hevosblogin kanssa? Kuvio on vaikea aikatauluttaa, mutta siihen on jo tottunut 49-vuotias, Helsingistä kotoisin oleva Katja Ståhl, joka on täysipäiväinen hevoshullu. Miten Katjan arki sujuu hevosten, työn sekä perhe-elämän kanssa?

Hevosenomistajan arki ja blogi 

Suomessa hevosharrastajien määrä on hyvin rajallinen. Ratsastusta harrastavia yksilöitä on noin 160 000 ja raviharrastajia löytyy hieman alle 35 000. Yhteensä Suomen väestöstä hevosia harrastaa siis vain noin kolme prosenttia. Hevosharrastajien pienestä määrästä huolimatta muutamat ovat saaneet blogien avulla nostettua nimeään esille. Yksi heistä on monelle hevosharrastajallekin tuttu Katja Ståhl, joka kirjoittaa Kavioliitossa 30v. -blogia. Hän on aloittanut ratsastuksen alle 10-vuotiaana ja nykyisin hän omistaa kaksi hevosta, Pullukan ja Hilpan.

Ståhl aloitti ratsastusharrastuksen Hämeenlinnassa sijaitsevalla Aulangon ratsastuskoululla. Hänen isänsä ratsasti ja piti myös huolen siitä, että hänen tyttärensä seuraisi jalanjälkiään harrastuksen suhteen. Ståhlin isä oli aktiivisesti mukana Hämeen ratsastusseurassa. Muutamien vuosien kuluttua Katja vaihtoi Aulangon ratsastuskoululta Ylästöön ja sieltä taas Etelä-Vantaan ratsastuskouluun. Vuonna 1981 Ståhl perheineen muutti Tuusulaan, jossa Katja kävi hetken Tuusulan tallilla sekä Nurmijärven ratsastuskoululla. Kummatkaan ratsastuskoulut eivät tuntuneet omilta, mutta pian niiden jälkeen hän löysi Järvenpään ratsastuskoulun, jossa hän kilpaili aluetasolla.

Unelmana omat hevoset 

Katja haaveili monen muun hevostytön ohella omasta hevosesta. Vuonna 1999 Ståhlin unelma kävi toteen, solmiessaan sopimuksen vuokrahevosensa, Korpun, omistajan kanssa. Omistaja antoi hevosen Katjalle loppuelämän kotia vastaan. Vuosien jälkeen Korppu jouduttiin kuitenkin lopettamaan vanhuuden takia, jonka jälkeen vuonna 2012 Ståhlille saapui hänen ensimmäinen oma tammansa, Up to Heaven. Tamma astutettiin vuonna 2014 ja sille syntyi seuraavana vuonna Heavenly Suprise -niminen varsa. Molemmat hevoset, Pullukka ja Hilppa, asuvat nykyisin Kirkkonummen Hästbackassa, täysihoitotallilla.

– Ratsastan nykyisin fiiliksellä, sillä tyttäreni edistyminen on minulle tärkeämpää. Käyn mielelläni maastossa ja tykkään hypätä, mutta siihen avautuu harvoin mahdollisuus, Ståhl kertoo. Ståhl ratsastaa vähintään kerran viikossa, joskus jopa viisikin. Hän on nuoruudessaan kilpaillut metrin korkuisia esteluokkia ja kuulunut hevosensa kanssa kenttäratsastuksen valmennustiimiin. Nykyisin hän ratsastuksen ohella maastakäsittelee 3-vuotiasta kasvattiaan ja mahdollistaa 17-vuotiaan tyttärensä ratsastusharrastuksen.

Yksi Suomen suosituimmista 

Ståhl aloitti blogiuransa vuonna 2013. Postaustahti oli aluksi vähäinen, mutta A-lehden ostettua Ståhlin blogin, alkoi bloggaaminen sujua. Hän alkoi tienata bloggaamisella ja nykyisin Katja kirjoittaa blogiaan noin kolme kertaa viikossa. Viidessä vuodessa hän on saanut bloginsa yhdeksi Suomen luetuimpien hevosblogien listalla, eivätkä kaikki hänen lukijansa ole edes hevosharrastajia. Blogipohjanaan hän käyttää suosittua WordPress-alustaa.

Idea blogiin lähti hänen omista eläimistään. Hänen mielestään niiden tarkkailu oli hauskaa ja niistä kirjoittaminen vielä hauskempaa. Halu ilmaista itseään motivoi Katjaa kirjoittamaan tarpeeksi postauksia. Hänen mielestään muiden bloggaajien motivaatio kirjoittamiseen tulisi lähteä nimenomaan ajatuksesta.

– Bloggaajaa pitäisi motivoida se tosiasia, että blogin pitää rullata. Aina ei ole aihetta postaukseen, mutta kirjoittaa pitää silti. Kyllä se ajatuskin sieltä pitää yleensä jossain vaiheessa tulla, Ståhl sanoo. Katja ei itse lue juurikaan muiden blogeja, mutta hänen mielestään Ruuhkavuosiratsastaja -blogi ansaitsee erityismaininnan. Hän arvostaa blogissa hyvää tekstiä ja oivaltavia postauksia. Siinä Ruuhkavuosiratsastajan blogissa on juuri keskeisimmät asiat. Sen lisäksi Katja kertoo lukevansa todella paljon kirjoja, joten hän ei halua lukea huonoa, kieliopillisesti väärä tekstiä.

Ståhl antaa kuitenkin vinkkejä muillekin bloggaajille. Hänen mielestään bloggaaja on hyvä, jos hän uskaltaa olla oma itsensä. Esittäminen itseään viisaampaa on lopun alku, sillä bloggaajalla hölmöys on houkuttelevampi ominaisuus, kuin täydellisyys. Kuitenkin hyvä kirjoitustaito on Katjan mielestä paras ominaisuus, eikä sitä voi oppia kuin kirjoittamalla!

Mitä tästä eteenpäin?

Katjalla ei ole suurempia odotuksia tulevaisuuden suhteen. Hän elää päivä kerrallaan ja jatkaa bloggaamistaan Apu-lehden tiimissä. Hänellä ei ole haaveita blogiin liittyen, mutta hän toivoo kaiken pysyvän ennallaan. Hänen blogillansa menee hyvin, eikä Katja pelkää myöntää sitä!

Ståhlin 3-vuotiaan kasvatin ratsutus alkaa tänä vuonna sekä sen emä, Pullukka, saatetaan uudelleen kantavaksi. Hänen tytärtään valmentaa jatkossakin Petra Hackman ja Kari Nevala, joten sen suhteen mikään ei ole muuttunut.

Artikkeli julkaistu alunperin Riders Magazinen nro:ssa 2/2018.

Teksti: Katri Vesala | Kuvat: Ståhlen arkisto