HEVOSBLOGGAAJISTA vain pieni osa on ottanut käyttöön kaikki mahdolliset somekanavat, eikä juuri kukaan osaa käyttää näitä eri kanavia tehokkaasti. Blogi on bloggaajan tärkein kanava, mutta onko sen pakko olla? Oman elämänsä jakamiseen kun on nykyään monta muutakin kanavaa, jotka voi valjastaa houkuttelemaan lukijat blogiin tai mikä parasta, tarjota sama sisältö lukijoille juuri siellä, missä lukijatkin viihtyvät.

Nyt kerron suuren salaisuuden: Blogger on vain somekanava muiden joukossa eikä enää nykyään ylitse muiden. Jos haluat päivittää blogisi tälle vuosituhannelle, on aika ottaa muutkin somekanavat haltuun.

Eri sosiaalisia medioita käyttävät eri-ikäiset ihmiset. Samalla, kun nuoret ottavat jatkuvasti käyttöön uusia someja, ovat vanhemmat vasta nyt löytäneet Instagramin ja Snapchatin. Facebook on edelleen Suomen suosituin sosiaalinen media 2,4 miljoonalla käyttäjällään, mutta sen käyttö on erilaista eri ikäryhmillä. Vanhemmat jakavat edelleen omaa elämäänsä ystävilleen, kun taas nuoret käyttävät enimmäkseen Messengeriä ja keskustelevat suljetuissa ryhmissä.

YouTube on pysynyt samana vuosikaudet ja on suosituin videopalvelu, Suomessa sillä on aktiivisia käyttäjiä 2 miljoonaa. YouTubella on myös kilpailijoita, sillä Facebookistakin on nykyään mahdollista upottaa videoita blogiin ja livestreamaus on mahdollista YouTuben lisäksi Periscopella ja Facebookissa. Pienempänä videopalveluna on olemassa Vimeo.

MTV3:n vuonna 2015 tilaaman tutkimuksen mukaan vain noin 7 % 15-55 -vuotiaista suomalaisista ei ole käyttänyt mitään sosiaalisen median palvelua viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tilastokeskuksen mukaan somekanavia käytetään ahkerasti. Käyttäjistä 32 % kävi niissä useasti päivittäin ja 46 % päivittäin tai lähes päivittäin.

GlobalWebIndexin (2014) mukaan sosiaalisia medioita käytetään ensisijaisesti kavereiden kuulumisten seuraamiseen, uutisten ja tapahtumien seuraamiseen, ajan kuluttamiseen sekä hauskan ja viihdyttävän sisällön löytämiseen. Lisäksi sosiaalisessa mediassa jaetaan mielipiteitä, kuvia ja videoita, verkostoidutaan, ollaan yhteydessä nykyisiin ja uusiin kavereihin sekä jaetaan oman elämänsä tapahtumia.

(Hevos)blogeista sanotaan, että niiden kulta-aika alkaa olla ohi, mutta Koulutuswikin mukaan blogien suosio on suurempaa kuin koskaan. Vuonna 2015 blogeja luki 48 % kaikista Internetin käyttäjistä ja määrä on kasvanut jatkuvasti. Suomen suosituimmat blogit eivät kuitenkaan ole hevosblogeja vaan muoti- ja lifestyle-blogeja, joita luetaan eniten ikäryhmissä 16-34 v.

Sinä siellä ruudun toisella puolella olet luultavasti sennuikäinen bloggaaja tai blogien suurkuluttaja, joten kerron kanavista ja tavoista, joilla saat blogisi uuteen nousuun ja ihan nextille levelille. Käyn ensin pikaisesti läpi yleisimpiä somekanavia ja sen jälkeen saat vinkkejä siitä, miten eri kanavien käyttö integroituu saumattomasti muuhun bloggaamiseen.

Blogger ja WordPress ovat käytetyimmät blogialustat, ja suurin osa hevosblogeista tuntuu olevan Bloggerissa. Sivua on helppo muokata, ja ulkoasuja voi myös ostaa ulkopuolisilta tekijöitä edullisesti. Google omistaa Bloggerin, joten viimeistään blogia perustaessa on luotava Gmailin sähköpostiosoite. Tähän osoitteeseen tulee jatkossa viestit uusista kommenteista ja tapahtumista blogissa.

Hevostalli.net on yksi vanhimmista kanavista haukkua tallinomistaja ja kanssakilpailijat. Se on oikeastaan paras paikka siihen, sillä anonyymi kommentointi on sallittua, ja kunhan ei rupea systemaattiseen mustamaalaamiseen, ei rikosilmoitukseen ole kohteen taholta mitään syytä. Muista kuitenkin, että IP-osoitteesi jää aina servereille talteen ja Fobba voi yllättää sinut housut kintuissa.

Jos blogisi joutuu ht.netissä julkisuuteen, kannattaa aina muistaa, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta ja jokainen hitti blogiisi lasketaan. Mieti vielä toistamiseen, lähetätkö ilmoituksen itseäsi loukkaavasta materiaalista vai olisiko parempi heittää lisää vettä kiukaalle.

Facebook on Suomen käytetyin sosiaalinen media ja myös nuoret viihtyvät edelleen sen parissa, käyttäen tosin enimmäkseen Messengeriä ja ryhmiä. Se ei siis pidä paikkaansa, että Facebook olisi menettämässä asemaansa suosituimpana somena.

Facebookissa näkyy erittäin moni yritys. Sivun perustaminen on ilmaista ja tykkääjiä on helppo saada ilman mainosrahaa, jos vain yritys kiinnostaa ja sisältö on mielenkiintoista. Moni bloggaajakin on perustanut Facebookiin blogilleen oman sivun ja jakaa yleensä uusimmat postauksensa sivun tykkääjille.

Google+ yritti tulla kilpailemaan Facebookin kanssa mm. tarjoamalla erilaisia ”piirejä” ja mahdollisuutta jakaa tiettyä sisältöä vain tiettyjen piirien kanssa. Se ei kuitenkaan päihittänyt Facebookia eikä ole ainakaan Suomessa kovin laajan yleisön käytössä. Google omistaa kuitenkin myös Bloggerin ja YouTuben, joten uuden postauksen tai videon voi helposti jakaa myös Google+ -palvelussa. Kuka tietää vaikka se kokisi vielä joskus uuden nousun?

Instagram oli aluksi paikka, johon pystyi postaamaan vain kännykkäkameralla otettuja kuvia. Tarkoitus oli jakaa elämää sellaisena kuin se juuri nyt on. Nykyään kuvia voi lisätä myös esimerkiksi Dropboxista ja Picasan verkkoalbumeista (johon Bloggeriin ladatut kuvatkin menevät). Kuvatekstien lisäksi kuvissa käytetään risuaitoja eli hashtageja, joilla kuviin liittyvät avainsanat merkitään. Kymmenen suosituinta hashtagia ovat muuten #Love #Instagood #Me #Tbt #Follow #Cute #Photooftheday #Followme #Like ja #Tagsforlikes.

M3 Researchin vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan Instagramin suurin käyttäjäkunta ovat 15-20 -vuotiaat. Ikäluokasta melkein 48 % käyttää palvelua. Sennuikäisistä palvelua käyttää vasta alle 20 %. Vuotta myöhemmin Teosto teki oman tutkimuksensa, jonka mukaan Instagramin käyttäjiä on koko Suomessa jo 23 %.

IRC eli Internet Relay Chat ei ehkä ole enää varsinainen some mutta ansaitsee kivikautisen merkittävän asemansa takia maininnan. IRC on ryhmäkeskustelu, jossa kanavat merkataan hashtageilla, esimerkiksi #playssonnet. Kanavat sijaitsevat eri servereillä, joista suurimmat ovat QuakeNet ja IRCnet. Keskustelu tapahtuu nimimerkein, mutta jokaisen keskustelijan IP-osoite näkyy whois-komennolla kaikille muillekin samalla serverillä irkkaaville.

IRC-Galleria oli ja on Suomen ensimmäisiä sosiaalisia medioita. Siellä oli tehty jo kaikki se, jota Facebookissa myöhemmin toteutettiin. ”Galtsun” tarkoitus oli alkuun antaa irkkaajille naamakuvat, eli jokainen pääsi katsomaan, miltä esimerkiksi @rosami näytti oikeassa elämässä. Ensin Galtsussa olikin vain aikuisia irkkaajia. Sitten sinne tuli teinejä ja kaduilla alkoi kuulua ”onks sulla kuvia irkissä” tarkoittaen IRC-Galleriaa. Pian suurin osa käyttäjistä ei edes tiennyt, mikä IRC on! Galtsu onkin toiminut jo pitkään ihan omanaan ilman kytköksiä oikeaan irkkiin.

MSN Messenger oli ensimmäisiä pikaviestipalveluita jotka toimivat verkossa mutta tämä koki loppunsa viimeistään silloin kun Facebook valmisti oman messengerinsä. Myös IRC-Galleriassa vaihdeltiin paljon viestejä.

WhatsApp luetaan sosiaalisen median kanavaksi, vaikka se muistuttaakin ensisijaisesti tekstiviestejä eikä siellä ole mahdollista mainostaa. Sovellukseen voi kuitenkin tehdä ryhmäkeskusteluja, joissa voi vaihtaa ajatuksia, kuvia tai linkkejä.

Periscopessa käyttäjä lähettää livekuvaa reaaliajassa suoraan puhelimestaan ja katsojat voivat lähettää tälle viestejä. Lähettäjä voi estää epäasiallisia katsojia kanavaltaan.

Snapchat on pikaviestipalvelu, jossa voi julkaista kuvia tai videoita joko kaikille seuraajille tai suoraan toiselle käyttäjälle. Materiaali on katsottavissa vain 24 tunnin ajan, mutta myös Snapchatista on mahdollista kopioida videoita ja kuvia itselleen. Kannattaa siis miettiä, mitä jakaa ja kenelle.

Snapin käyttö on yleistynyt jatkuvasti ja käyttäjistä moni onkin jo sennuikäinen. Liisa Placen opinnäytetyön mukaan palveluun on menty lasten ja tuttavien innoittamana, jotta pysytään kärryillä näiden tekemisistä. Puolet Snapin käyttäjistä on 13-18 -vuotiaita ja näistä 70 % on naisia. Yritys ei voi vielä ostaa Snappiin mainostilaa mutta voi tehdä oman tilin ja postata sisältöä samaan tapaan kuin kuka tahansa käyttäjä. Monella julkkiksella ja bloggaajalla on oma tili.

ASK.fm on kysymyksiin perustuvaa vastailua. Kysyä saa täysin anonyymisti, joten askissa tapahtuukin paljon kiusaamista. Palvelua käyttävät erityisesti nuoret, mutta palvelussa vastaavat myös esimerkiksi nuorisotyöntekijät ammattiprofiileissaan. ASKfm voisi olla mielenkiintoinen uusi somekanava, jos blogissasi on sisältöä nuorille: Ainakin aikuinen bloggaaja voisi näyttää esimerkkiä palvelussa kysyen ja vastaillen asiallisesti ja kiusaamatta.

Kik on pikaviestipalvelu, mutta siellä voi lähettää viestejä kaikille muille palvelua käyttäville somettajille. Viestin vastaanottajan ei siis tarvitse olla kaveri entuudestaan. Palvelussa viehättääkin se, että voi jutella kaikkien kanssa.

YouTubeen ladataan tietenkin kaikki videot. Moni some tulee ja menee, mutta YouTube tuntuu pysyvän aina voimissaan. Onhan sillekin olemassa vaihtoehtoja (kuten Vime), mutta jos yleisö on YouTubessa, niin sinne on lisättävä myös tarjonta. YouTuben aktiivikäyttäjiä kutsutaan tubettajiksi tai tubaajiksi ja videoblogia pitävät ovat vloggaajia. Google omistaa sekä YouTuben että Bloggerin, joten videoiden upottaminen blogiin on tehty helpoksi. Tässä kohtaa bloggaajaa auttaa se, jos sekä YouTube että blogi on avattu samalla sähköpostiosoitteella.

M3 Researchin mukaan YouTubea käytetään runsaasti kaikissa ikäryhmissä. Vähiten palvelua käyttivät yli 47-vuotiaat mutta heistäkin melkein 70 %.

Twitter on vanhemman väen “tekstiviestiseinä”, johon saa lisättyä maksimissaan 140 merkin tekstipätkiä. Esimerkiksi Olympialaisten ratsastuksen katsomiseen saa ihan uutta twistiä lukemalla olympialaisiin tagattuja kommentteja. Taggaukset toimivat tässäkin palvelussa hashtageilla. Myös kuvia on mahdollista jakaa.

Koulutuswikin mukaan noin 48 000 suomalaista twiittaa vähintään kerran viikossa.

Pinterest on ”maailman kätevin ideakuvasto”, jossa voi seurata mielenkiintoisia tauluja tai koota omiin yksityisiin tai julkisiin tauluihin mielenkiintoista ja inspiroivaa sisältöä. Hevosbloggaaja voisi esimerkiksi kerätä tauluihin kuvia oman hevosensa rotuisista hevosista, omasta lajistaan (esteratsastus, kouluratsastus jne.), ratsastusvarusteista tai vaikkapa hienoista hevoskuljetusautoista. Kuvia voi pinnata omalle taululle joko muiden syötteistä tai mistä tahansa Internetistä.

Slidesharessa on mahdollista tehdä ja jakaa oma diaesitys koko maailman kanssa. Palvelussa on nimekkäiden esiintyjien diasarjoja ja myös opettajien tekemiä kalvosulkeisia, jotka ovat palvelussa kaikkien katsottavana. Toinen vastaava palvelu on Prezi, jossa on sama idea mutta diojen esitystapa on täysin erilainen kuin vanhassa kunnon PowerPointissa.

Slidesharessa on pääsääntöisesti asiaa ja faktapitoista asiaa, joten jos kirjoitat joskus erikoispostauksia kaivaen taustalle paljon pohjatietoa, mikset tekisi esitystä Slideshareen? Tai kokeilisit tehdä ihan tavallisen postauksen kyseisellä palvelulla?

Entäs nyt?

Nyt, kun eri somet ovat tuttuja ainakin pintapuolisesti, on aika lähteä buustaamaan blogia eri alustoilla. Tähän tuntuu olevan kaksi tapaa, joista toinen on perinteinen ja huono ja toinen on uudenlainen ja parempi. Perinteinen ja huono tapa on yleisemmin käytetty, yllätys.

Syy siihen, miksi tekisit tilejä eri palveluihin, on tietenkin laajemman lukijakunnan tavoittaminen. Osa ihmisistä tykkää väitellä twiittaamalla, osa katsoo vain videot YouTubesta, osa tykkää katsella hienoja kuvia ja loput kommentoivat blogiin: ”Liian pitkä, en jaksanu lukee”.

Jos blogillasi on jo ennestään vankka lukijakunta ja olet ehkä pitänyt blogia jo useamman vuoden, ei sinulla ole välttämättä tarvetta pönkittää sitä. Jos kuitenkin laadukas blogisi katoaa muiden hevosblogien joukkoon, se kaipaa vähän buustia:  Kukaan kun ei tule kotiovelta hakemaan treffeille, jos ei ole itseään ensin lisännyt Tinderiin.

Käydään läpi ensin se perinteinen eli huono tapa ottaa somekanavat haltuun.

Olet jo tehnyt tilit Facebookiin, Instagramiin ja Twitteriin ja olet juuri saanut valmiiksi uuden postauksen. Käyt linkittämässä postauksen Facebookiin, ilman mitään saatesanoja (koska tekstihän löytyy blogista). Instagramiin lisäät jonkin kuvan, mikä esiintyy myös postauksessa ja kirjoitat kuvatekstiksi “uusi postaus blogissa, linkki biossa”. Kuvatekstin loppuun saatat laittaa blogin nimen hashtagin perään.

Menet Twitteriin ja postaat sinnekin vain blogin linkin ja ”uutta settiä”. Muista hashtagit.

Jaat siis vain tiedon kolmelle eri kanavalle, että blogissasi on uusi postaus. Ohjaat eri somekanavilla viihtyvät lukijat lukemaan uuden postauksesi, sillä postauksen lukukerrathan ovat juuri ne, joita kannattaa mediakortilla listata, eikö? Ovatko kaikki somekanavasi vain täynnä linkkejä uusimpiin postauksiisi?

VÄÄRIN.

Jos teet jotain, tee se kunnolla tai ole kokonaan tekemättä.

Mennään siihen oikeaan eli nykyaikaiseen tapaan ottaa somekanavat haltuun. Tee tili itsellesi ennestään vieraille kanaville – vaikka ihan henkilökohtainen tili alkuun – ja opettele käyttämään niitä. Katso, mitä ja miten muut jakavat sinne, ja opettele etiketti. Tee vasta sitten blogillesi tili, jos siis et halua jatkossa esiintyä omalla nimelläsi: On fifty-sixty ja up yours, kumpi tapa sopii sinulle parhaiten.

Jos teet tilin selvästi blogillesi, odottavat seuraajat, että kanavalla kerrotaan nimenomaan blogiin liittyvistä asioista. Jos lukija lukee jo blogiasi, miksi hän  haluaisi lukea täysin samat asiat myös Instagramista? Jos taas esiinnyt omalla nimelläsi, voit jakaa vapaasti asioita myös siviilielämästäsi. Tällöin somekanava tuokin suurta lisäarvoa blogillesi, kun lukijat pääsevät sinua lähemmäksi kuin pelkän blogin kautta.

Minun suosittelemani tapa on toimia jokaisessa eri somessa niin kuin se olisi ainut somekanavasi. Alustan tarkoitus ei siis pääsääntöisesti ole tehdä ylämäkeen nousevaa käppyrää Google Analyticsiin vaan toimia tavallaan omana pienoisbloginaan tai sidekickinä tai elää täysin omaa elämäänsä. Jokainen käyttäjä viihtyy omilla somekanavillaan, eikä nykyään olekaan oletuksena, että kaikki seuraajasi lukevat myös blogiasi. Lukijat viihtyvät omissa piireissään, ja sinä tarjoilet sisällön heille pöytiin.

Facebookissa teet blogillesi sivun, jonka kautta linkität aktiivisesti oman aihealueesi uutisia. Etkä itse asiassa vain linkitä, vaan kerrot aina oman mielipiteesi asiasta tai briiffaat juttua edes jotenkin. Seuraajasi eivät juurikaan jaksa lukea englanninkielisiä juttuja, joten jos linkittämäsi sivu on englanniksi, niin referoi pääkohdat suomeksi, jotta keskusteluun pääsee helposti mukaan lukematta alkuperäistä artikkelia.

Linkitä muiden bloggaajien postauksia, jaa blogiasi tukevaa materiaalia muualta Facebookista. Julkaise kuvia ja videoita reaaliajassa Facebookissa. Postaa myös kuvia ja päivityksiä, joista et edes aio tehdä postausta blogiin! Voit kertoa illan treeneistä kuvan kera Facebookissa ja mainita niistä vain lyhyesti myöhemmin blogissa. Tämä toimii hyvin silloin, jos sait kuvaajaltasi vain pari julkaisukelpoista kuvaa eivätkä ne ”riitä” koko postaukseen.

Ole aktiivisesti omana itsenäsi erilaisissa ryhmissä Facebookissa. Ole asiallinen, älä hauku. Kaikki suoltamasi haukkumatekstit tulevat nimittäin vastaasi juuri silloin, kun sitä vähiten odotat. Jos sinulla on blogi, olet jo jonkinlaisessa julkkiksen asemassa etkä voi enää käydä heittämässä maahanmuuttokriittistä kommenttia oman kotikaupunkisi FB-ryhmään.

Ruuhkavuosiratsastajallao Anniina Paalasella on mediakortin mukaan kuukausittain jopa 18 000 yksilöityä lukijaa, joista suurin osa tulee Facebook-sivun kautta. Seuraajia Facebookissa on noin 3500. Sen lisäksi, että uudet päivitykset näkyvät seuraajille, näkyvät ne myös seuraajien kavereille, jos kavereilla on samat mielenkiinnon kohteet ja seuraaja tykkää päivityksestä. Päivitys saattaa saada siis paljon enemmän näkymiä Facebookissa kuin mikä sivun tykkääjämäärä on. Tätä on vielä mahdollista buustata ostamalla mainosrahaa. Jo kymmenellä eurolla saa tuhansia näyttökertoja lisää.

Ruuhkavuosiratsastajalla on myös tili Instagramissa ja tilillä on noin 1300 seuraajaa. Tilillä on kuvia sekä Anniinan siviilielämästä että tallielämästä, vaikka tili onkin nimetty blogin mukaan.

Jos tykkäät kuvata kännykällä tai kameralla, kannattaa ehdottomasti tehdä tili Instagramiin. Postaa sinne kuvia arjestasi reaaliajassa tai kameralla otettuja kuvia ei niin reaaliajassa. Kuviin saa kirjoitettua todella pitkiäkin kuvatekstejä. Minun vinkkini on, että ota Instagram käyttöön kuten Facebook, eli kerrot sinne lyhyesti valmennuksistasi ja arjestasi. Tarkoitus on jälleen jakaa tälläkin kanavalla jotain, mitä et ajatellutkaan laittaa blogiin. Jotain lisää, enemmän, jotain millä on lisäarvoa.

Tiedosta se, että moni seuraajasi Instagramissa seuraa sinua vain siellä, ei lue blogiasi. Seuraajakuntaa saat laajennettua helposti kirjoittamalla kuvatekstit englanniksi.

Jos ikinä laitat blogiisi videoita, olet varmaan ladannut ne ensin YouTubeen ja upottanut sieltä blogiisi. Tässä kohtaa suosittelen tekemään nyt viimein sen blogin oman YouTube-kanavan, varsinkin jos tykkäät julkaista videoita myös muusta elämästäsi mutta et välttämättä halua, että kreisibailauspätkäsi on samassa listassa estevalmennuksesi kanssa. Julkaise videot julkisina ja kirjoita sen verran kuvatekstiä, että lukija ymmärtää, mistä on kyse. Loppuun voit toki laittaa postauksen osoitteenkin, jos joku haluaa lukea kyseisestä valmennuksesta tarkemmin. Moni seuraa bloggaajia vain YouTubessa, joten sinun kannattaa viimeistään nyt alkaa suunnitella sen ensimmäisen tallivideopostauksen ja MyDayn tekemistä, sillä ne toimivat videoina itsenäisesti ilman blogipostausta.

Jos et halua videoillesi kommentteja tai alaspäin osoittavia peukkuja, kannattaa ne pitää piilotettuina, jotta videoita pääsee katsomaan vain, kun ne on upotettu blogiin.

Sanna S. pitää blogia nimeltä Hei, tuolta saapuu Charly! ja on perustanut blogin lisäksi Facebook-sivun ja YouTube-kanavan. Sannalla on lisäksi oma henkilökohtainen Instagram, jossa on muutakin kuin hevoskuvia.

“YouTube on lähinnä videoiden säilöntäpaikka eikä kiinnosta ketään, mutta blogiin tullaan nykyään jo lähes eniten FB:n kautta. Insta on yllättänyt sillä, että seuraajat tulevat eniten ulkomailta, ja kun siellä tunnutaan lifestyle-hengestä tykkäävän, niin ehkä yritän kehittää sitten sitä puolta tilistäni.”

Kaktu Kuparinen tuli alun perin suosituksi YouTubessa julkaistuaan runsaasti videoita hevostelustaan, seuraajia vanhalla tilillä oli yli 7000. Myöhemmin hän piilotti videot, ja niihin pääseekin enää vain blogin ja blogin Facebook-sivun kautta. Facebookissa blogin sivulla on melkein 7000 seuraajaa.

Kaktu on myös perustanut Instagram-tilin omalla nimellään, jossa on kuvia sekä hevostelusta että siviilielämästä.

“Instagramia käytän vain siksi, ettei teinit enää perustaisi feikkiprofiileja sinne”, Kaktu kertoo. Nykyään tilillä on kuitenkin runsaasti sekä hevostelua että muutakin elämää. Seuraajia on noin 5000. Facebookissa ja Instagramissa on Kaktun mukaan ihan eri seuraajakunta: “Instagramissa seuraajat ovat pääosin teinejä, kun Facebookissa on enemmän keski-ikäisiä ja jopa vanhuksia. Miehiä ja poikia on myös yllättävän monta.”

Google Analyticsin mukaan Kaktun blogia lukevat kaikenikäiset, eivät pelkästään nuoret, vaikka sellaisen kuvan voikin saada YouTuben ja blogin kommenttien perusteella.

Penina Peltonen luopui oman bloginsa Facebook-sivusta silloin, kun Playsson.net alkoi keskittyä muuhunkin blogimediaan. Peninan omassa Instagram-tilissä on paljon portaaliin liittyviä postauksia ja videoille on oma YouTube-kanavansa.

Somessa Penina esiintyy omalla nimellään, sillä “turha tässä enää on sievistellä”. Instagramissa vaikuttaa hänen mukaansa erittäin paljon tagien käyttö: niillä voi helposti suunnata postauksia tietyistä asioista kiinnostuneille käyttäjille.

Omalla blogillani, Muuliprojektilla, on nykyään tilit blogin lisäksi Facebookissa, YouTubessa ja Instagramissa. Tosin kaksi jälkimmäistä olen perustanut omalla nimelläni ja vain Facebookissa piiloudun blogin nimen taakse.

Instagram-tili on ollut olemassa jo useamman vuoden, ja jo ennen muulin ostamista minulla oli seurannassa ja seuraajina paljon ulkomaalaisia aasin- ja muulinomistajia. Olenkin aina kirjoittanut Instagramiin englanniksi. Vaikka blogin linkki on biossani, ovat sen kautta tulleet lukijat laskettavissa yhden käden sormilla.

YouTubessa pidin kaikki videot pitkään piilotettuina ja upotin niitä vain blogiin, mutta viime aikoina olen julkaissut videoita julkisina ja kirjoittanut niihin selitykset sekä suomeksi että englanniksi. Seuraajien määrään tämä ei ole ainakaan vielä vaikuttanut, vaan seuraajia näyttää olevan pysyvästi 23.

Facebookia pidän parhaimpana sosiaalisen median kanavana. Hyvät postaukset saavat huiman määrän näyttökertoja verrattuna sivun tykkääjiin (reilu 400). Näyttökertoja postauksilla on yleensä 500-1000, suosituimmilla jopa 3000. Selvästi suurin osa blogin lukijoista tuleekin Facebookin kautta.

Twitter ei taida olla kovin suuressa suosiossa hevosbloggaajien keskuudessa, mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että sieltä saatat saada vankkaa seuraajakuntaa! Kokeile siis kepillä jäätä ja tee tili blogillesi. Kommentoi ahkerasti mielipiteitäsi hevosalasta äläkä unohda kuvia. Jaa ahkerasti julkkujen twiittejä ja ole rohkeasti samaa tai eri mieltä.

Ask.fm on – tai ainakin oli – suosittu alle 18-vuotiaiden keskuudessa. Tee sinne tili ja ala seurata muitakin hevosihmisiä. Kysy fiksuja ja pidempiä vastauksia vaativia kysymyksiä ja vastaa itsekin kaikille kysyjille fiksusti. Jaa linkkejä blogiisi ja kuvia treeneistäsi ja odota rohkeasti kysymyksiä. Niitä nimittäin voi tulla ihan laidasta laitaan!

Periscope on sovellus, jonka avulla voit jakaa videokuvaa kännykästäsi kaikelle maailmalle. Harva aikuinen hevosbloggaaja on sitä ottanut käyttöön, varsinkaan jos tarkoitus on saada katselijakuntaa muista aikuisista hevosharrastajista. Jos olet huippuratsastaja, voisitko esimerkiksi streamata treenisi livenä katsojille? Tai mitä jos kuvaisit koko tallikäyntisi ja lähettäisit sen Periscopessa tai Facebookissa? Ainakin Facebookissa live-tilassa lähetetty video on näkyvissä myös myöhemmin.

Periscopea voi muuten käyttää myös esimerkiksi varsomiskamerana, kun virittää älypuhelimen karsinaan ja pitää sen latauspiuhassa.

WhatsAppilla voisi toteuttaa reaaliaikaista chattia blogin lukijoiden kanssa luomalla sinne oman blogin ryhmäkeskustelun. Jos blogisi käsittelee esimerkiksi positiivisen vahvistamisen käyttöä hevosten koulutuksessa, voisi hyvinkin olla, että saisit WhatsApp-keskusteluun asiasta kiinnostuneita ihmisiä keskustelemaan. Toisaalta samanlainen ryhmä olisi mahdollista perustaa myös Facebookiin. Kun ryhmä on salainen ja suljettu ja siellä esiinnytään omilla nimillä, pysyy keskustelu asiallisempana.

Blogiin saa päivittyvää sisältöä helposti silloinkin, kun ei ole blogannut mutta on kuitenkin postannut Facebookiin tai Instagramiin. Blogiin voi upottaa näiden sosiaalisten medioiden laatikot minne tahansa. Luonnollisin paikka on sivupalkki. Sitä kautta lukijoiden on helppoa seurata kuulumisia myös muissa palveluissa ja kenties siirtyä kokonaan sinne. Älä unohda upottaa sivuillesi käyttämiesi sosiaalisten palveluiden logoja.

Kannattaa tutustua oman alan foorumeihin. Hevosihmiset tietävät tietenkin Hevostalli.netin, mutta jos blogisi käsittelee ihan muuta aihealuetta, tutustu niihin foorumeihin. Hyvän maun rajoissa voit linkittää sinne omia postauksiasi, mutta tärkeintä on jakaa sitä samaa tietoa foorumin kanssaeläjille. Tässäkin kohtaa edustat itseasi ja blogiasi sillä alustalla, eikä pääsääntöinen tarkoituksesi ole houkutella lukijoita blogiisi.

Miten sisältöä saadaan luontevasti eri alustoille?

Normaalista tallipäivästä saa helposti materiaalia monelle eri somekanavalle ja vielä niin, ettei samaa asiaa tarvitse toistella. Vaikka sinulla olisi kuvaaja tulossa kuvaamaan itse ratsastusta, ota tallilla puhelinkuvia hevosestasi ja postaa ne reaaliajassa Instagramiin samalla, kun odottelet, että hevonen syö ruokiaan.

Kuvaa videota, kun se sama hevonen syödessään sotkee puolet tallin käytävästä, ja lisää video blogisi Facebook-sivulle. Muista hauska kuvateksti. Alkukäynneissä voit kuvata itseäsi etukameralla ja jutella mukavia Snapchatin seuraajille, ja pian kuvaaja saapuukin paikalle.

Pyydä kuvaajaa ottamaan sekä kuvia että videoita. Kuvat tulevat myöhemmin blogiin, yksi tai kaksi Instagramiin, videoista koostat pienen pätkän YouTubessa ja tallennat julkisena. Kirjoita jonkinlainen tekstinpätkä myös videoon ja upota se blogipostaukseesi.

Blogia buustaat tietenkin Facebookissa: Kirjoita saatteeksi jotain sellaista, jota postauksesta ei ilmene, tai kopioi postauksen paras kappale houkuttelemaan lukija postauksen äärelle.

Jos saat orjuutettua kaverisi kisahoitajaksi ja kuvaajaksi, mitä jos antaisit hänelle puhelimen selfietikussa kouraan ja kuvaatte yhdessä koko kisapäivän Periscopeen tai Facebookiin? Kerro suunnitelmista hyvissä ajoin ja muistuta seuraajiasi eri alustoilla, että tällaista on tulossa. Kisapäivänä sitten vuorottelette kännykän kanssa (muista varavirtalähde!) ja vastailet katsojien kommentteihin aina, kun ehdit.

Yhteistyöpostaukselle jonkin hevosalan yrityksen kanssa saa paljon enemmän näkyvyyttä blogipostauksen lisäksi, kun lisäät Instagramiin kuvan tuotteesta lyhyen tekstin kera. Voit mainita, että biosta löytyy linkki uusimpaan postaukseesi, mutta älä odota yleisöryntäystä Instagramin kautta. Merkitse sen sijaan tuotteen valmistajan Instagram-tili kuvaan ja kuvatekstiin.

Facebookissa mainostat yhteistyöpostausta parhaiten jakamalla linkin tuotteen verkkokauppaan ja kertomalla tuotteesta. Toisessa postauksessa voit jakaa linkin blogipostaukseesi.

Pinterestissä voit kerätä tauluun kyseiseen tuotteeseen liittyviä kuvia tai käyttötapoja ja vastailla ASKfm:ssä tuotteeseen liittyviin kysymyksiin, jos niitä sinulle esitetään. Periscopessa tai Facebookissa voit lähettää livekuvaa, kun tuote on käytössä, ja kokemuksia voi esitellä myös YouTuben videolla.

Kaikkea ei tarvitse upottaa blogipostaukseen: blogin lukijat ovat oma porukkansa, jotka tykkäävät lukea pidempiä tekstejä ja katsella kuvia.

Tulevaisuudessa blogisi ei enää olekaan se ykkösjuttu, vaan sinulla on oma tavaramerkki, esimerkiksi “Pirkon heppapärinät”, joka vilahtelee aktiivisena vaikuttajana eri somekanavilla keräten jokaisella kanavalla oman laajan seuraajakuntansa. Blogi on vain yksi kanava muiden joukossa.

Lue tarkemmin jutussa käytetyistä lähteistä:

Koulutuswikiin on koottu selkeitä diaesityksiä sosiaalisen median käytöstä ja käyttäjistä.
MTV3/M3 Research tutki suomalaisten sosiaalisen median käyttöä vuonna 2015.
Harto kommentoi blogissaan Teoston ja muiden pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen tekemää tutkimusta sosiaalisen median käytöstä.
Liisa Place tutustui liiketalouden opinnäytetyössään Snapchatin käyttöön vanhemmissa (yli 40-vuotiaat) ikäryhmissä.