”LÖPPÖ TESTAA” -sarja pääsee vihdoin, tauon jälkeen, kolmanteen osaansa. Tällä kertaa tutustuimme vauhdikkaaseen ja visuaaliseen lajiin nimeltä ratsastusjousiammunta. Vierailimme lajin ensimmäisissä SM -kilpailuissa, jotka järjestettiin Mäntsälässä viime elokuun 30. päivä. Kilpailuiden takana oli lajin oma yhdistys, Suomen Ratsastusjousiampujain Liitto ry. Mielenkiintoisen kilpailupäivän lisäksi tiimimme kummityttö, 16 -vuotias Roosa Löppönen pääsi itsekin kokeilemaan millaista on ampua jousella laukkaavan hevosen selässä! Hevostaan Roosalle lainasi Katariina Albrecht, joka oli SM -kilpailun kokonaistuloksissa lopulta 6. sijalla. Hän myös antoi Roosalle pikakurssin lajin tekniikkaan.

Yksinkertaistettuna ratsastusjousiammunta tarkoittaa kaiken sorttista jousella ampumista, joka tapahtuu hevosen selässä istuen. Siinä saattaa olla kyse tauluammunnasta tai metsästyksestä. Maailmalla ratsastusjousiammunta (”horseback archery”, ”mounted archery”) käsitetään vaativaksi urheilulajiksi, jossa tarkoituksena on laukata radalla ja ampua nuolia yhteen tai useampaan tauluun käsin viritettävällä jousella. Jousiammunnan lisäksi saatetaan harjoitella myös miekka- ja keihästekniikoita. Kuten vikellys, tämäkin laji vaatii harrastajaltaan hyvää kehonhallintaa, ratsastus- ja hevostaitoja – puhumattakaan jousenkäsittelytaidosta ja tarkkuudesta. Hevosen täytyy tottua mukana oleviin aseisiin ja välineisiin. Sitä pitäisi pystyä myös ohjaamaan pelkillä painoavuilla, käsien ollessa kiinni aseissa. Parhaat ratsastusjousiampujat ampuvat yhtäjaksoisesti nuolia maalitauluun alle 2 sekunnin nopeudella per nuoli! Kaikesta huolimatta lajia voi harrastaa kuka vain, ikään tai sukupuoleen katsomatta!

Elokuun SM -kilpailuissa kilpailtiin kahdella radalla; unkarilaisella sekä korealaisella. Unkarilaisella radalla on kolmen maalin tasaisesti kaareutuva torni, joihin täytyy osua 90 metrin matkalla 16 sekunnin aikarajan puitteissa. Maalitaulusta saa osutun sektorin mukaan pisteitä 2-4. Bonuspisteitä voi kerätä vain, mikäli on ampunut kaikki kolme nuolta. Korealaisella radalla taas on kolme kierrosta, jossa maaleja on ensin kaksi, sitten kolme ja lopulta viisi. Radan pituus ja ensimmäisaika vaihtelee maalien määrän mukaan. Pisteitä saa vauhdin ja tarkkuuden mukaan. Oli huikeaa nähdä, miten ihan tavalliset harrastajat, jopa ne ”tätiratsastajat”, suorittivat kierroksen toisensa jälkeen! Mukana oli myös pari junioria poneineen. Turvallisuudesta ei oltu järjestelyissä tingitty, ratahenkilökunta oli sonnustautunut huomioliiveihin ja radiopuhelimiin. Yleisön tuli pysyä turvalankojen takana.

International Horseback Archery Alliancen määrittelemiä kilpailusääntöjä käytettiin näissäkin kilpailuissa, niihin kuuluu mm. määräyksen aseen suhteen. ”Jousen tulee olla perinteinen, mutta se voi olla tehty moderneista materiaaleista. Jousessa ei saa olla nuolihyllyä tai vastaavaa, vakauttimia tai ns. pistoolikahvaa. Mikä tahansa vetojäykkyys on sallittu. Nuolet voivat olla mitä materiaalia tahansa, mutta vain taulukärjet sallitaan.” Suomen Mestaruuden vei vuonna 2015 Marko Suhonen. SRJL on ollut toiminnassa jo jonkin aikaa. Yhdistyksen tarkoituksena on tuoda ratsastusjousiammuntaa tutuksi myös suomalaisille ja edistää sen harrastamista maassamme. Käytännössä tämä tarkoittaa tiedonhankintaa jäsenille, yhteydenpitoa vastaaviin järjestöihin sekä järjestämällä koulutus-, esittely- ja kilpailutapahtumia. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Asko Hirvonen.

Kun tuli Roosan vuoro testata ”stunttimiestaitojaan”, Katariina Albrecht korosti hevosen turvallisuutta. ”Pitää olla todella varovainen, ettei nuoli vahingossakaan osu hevoseen”, Albrecht alleviivasi. Ensin käytiin läpi jousen tekniikkaa sekä hevoselle annettavia apuja. ”Olen minä joskus leirikoulussa jousipyssyllä ampunut”, Roosa nauroi, ollen kuitenkin varma kyvystään suorittaa testi. Alkavan ukkosmyrskyn takia jouduimme nopeuttamaan harjoituksia ja jo pari lämmittelykierroksen takia oli aika ottaa oikea suoritus. Käsittämätöntä kyllä, Roosa onnistui virittämään laukkaavan hevosen selässä jousen, ampumaan ja vielä osumaan tauluun! Se oli uskomatonta, etenkin noin lyhyen treenin jälkeen ja täysin vieraan hevosen kanssa! Tulimme siihen tulokseen, että jossain vaiheessa on pakko päästä kokeilemaan uudestaan. ”Rohkeutta vaativa laji, kehittää kyllä tasapainoa. Ehdottomasti haluan kokeilla toisen kerran! Helppoa tuo ei ollut, mutta kivaa”, Roosa hehkutti.

Vuoden 2015 ”Löppö testaa” -sarjan neljännessä ja viimeisessä osassa tutustutaan islanninhevosiin, kun testauksessa on askellajiratsastus!

MILLAISIA OVAT TOSIELÄMÄN ”ROBIN HOODIT”? KATSO VIDEO!

[embedyt] http://www.youtube.com/watch?v=0R6DCC6UUZ0[/embedyt]

Tutustu myös ratsastusjousiammuntaa koskeviin linkkeihin:

• Suomen Ratsastusjousiampujain Liitto ry.
• Katariina Albrecht / Iberico
• Katariinan tallikammarissa -blogi
• International Horseback Archery Alliance

Teksti: Penina Peltonen | Kuvat: Penina Peltonen, Roosa Löppönen / Playsson.net