poni

Kolumni: Onnea on… olla ponityttö

PONITYTTÖ ON AINA PONITYTTÖ. Ponit ovat sata kertaa söpömpiä kuin yksikään hevonen voisi koskaan olla, ainakin jos entiseltä ponitytöltä kysytään. Entisen ponitytön suurin haave on kääntää pituuskasvu hetkellisesti lyhenemiseksi, jotta voisi vielä kerran ratsastaa söpöllä pikku poninpallerolla.

Poninpallerolla on mukava leveä selkä, jossa oli kiva istua vaikka ilman satulaa. Kerran ponityttö sai Palleron leiriponiksi ja se oli onnea se. Ei se mitään, vaikka poni talutti tyttöä enemmän kuin tyttö ponia, etenkin laitumelta hakiessa. Leiriviikolla tyttö sai ratsastaa ponilla joka päivä ja se oli hänen elämänsä onnellisin viikko. Pallero pudotti hänet vähintään kolme kertaa jokaisella tunnilla sen viikon aikana. Ne olivat aikoja ne. Sillä leirillä syötiin kakkua yhtä paljon kuin ruokaa. Esteitäkin se hyppäsi silloin kun sitä huvitti. Muilla kerroilla ponin mielestä riitti, että ratsastaja ylittää esteen. Poni laukkasi, kun piti ravata ja ravasi, kun piti laukata. Käyntiä se ei oikeastaan tuntenut. Täytyy ihmetellä, miksi vanhemmat nostivat sellaisen haloon muutamasta leirimustelmasta.

Ponin ihana poniravi oli niin tasainen, että ponityttö voi vaikka juoda limpparia ja ratsastaa samaan aikaan, eikä limppari läikkynyt. Ponilla oli maailman ihanin ponilaukka ja sen pienet poninkaviot tanssahtelevat balettitanssijan askelin ilman, että koskettavat maata. Kuin olisi keinuhevosella ratsastanut. Kerran ponityttö on aina ponityttö.

Hevostoimittaja Miia Lahtinen on kiteyttänyt poniuden ajatuksen täydellisesti: ”Jos joku haluaa lahjaksi ison hevosen, hän ei tiedä mistä puhuu. Hevonen tarvitsee valmentajan ja eläinlääkärin ja kilpailusuunnitelman. Hevosenomistaja suorittaa pikku E:n, ottaa autolainan ja ostaa puolentoista hevosen trailerin ja lähtee Ypäjälle tai Boeen tai Tahkolle, jossa hän saa kuulla istuntavirheistään ja hitaista reaktioistaan. Poninomistaja lähtee poninsa kanssa sinne, minne ponin pienet ja lujat kaviot hänet vievät. Ystävyyteen. Onneen. Poni on histamiini, jonka kanssa ihmisellä on ikuinen joulu.”

 

[box type=”download”] Ellikki on ratsastusta ja korutöitä pari vuotta harrastanut 33-vuotias bloggaaja, joka edelleen ihmettelee maailmaa ja koettaa aina silloin tällöin tehdä jotain ensi kertaa elämässään. Ellikin kolumneja julkaistaan säännöllisesti Playsson.netin portaalissa! Tutustu myös Ellikin heppailuihin.[/box]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry työkalupalkkiin