Hevosenkenkien yllättävää historiaa

Hevosenkenkien yllättävää historiaa

Hevoset ovat olleet ihmiskunnan kehityksen monissa vaiheissa mukana. Nämä jalot eläimet ovat auttaneet ihmisiä taittamaan pitkiä matkoja, kyntämään peltoja ja voittamaan sotia. Ihmisen ja hevosen välisestä historiasta olisikin helppo kirjoittaa pidempikin eepos, kuitenkin tällä kertaa tarinan keskiössä on pieni osa ihmisten ja hevosten tarinaa. Eli kuinka hevonen sai kenkänsä, mitä se meille tarkoittaa ja miksi kengittäminen on niin tärkeää.

Hevosenkengistä on nimittäin tullut myös tärkeä onnensymboli meille. Se löytyy onnensymbolina niin lautapelien merkeissä, kotien seiniltä, kuten myös kasino verkossa alkaen Novibet nettikasinon pelien voittoyhdistelmien joukosta. Nopeasti sen jälkeen, kun hevonen oli kesytetty, alkoi selvitä, että kavioissa on myös heikkouksia. Kun hevoset joutuivat raskaaseen työhön, olivat kaviot alttiita lohkeamille ja liialliselle kulumiselle. Näin ihmiset ymmärsivätkin nopeasti, että kavioiden luonnollinen suoja ei ole tarpeeksi, vaan lisäsuojalle on tarvetta.

Kuten moni muukin hevosten ja ihmisen historian risteyskohta, hevosten kengittäminenkin näyttäisi olevan alun perin Aasiasta. Alkuaikoina hevosten kengät eivät kuitenkaan muistuttaneet lainkaan sitä, mitä me ajattelemme niistä puhuessamme. Sen sijaan hevosten kaviot käärittiin nahkaan tai muihin suojaaviin kääreisiin. Näitä kääreitä mahdollisesti täytettiin voiteilla tai yrteillä ja käytettiin näin myös kavioiden hoitamiseen. Näin loukkaantumisen riskiä saatiin laskettua, kulumista vähennettyä ja nähtävästi kavioitakin hoidettua.

Jo Rooman valtakunnasta löydettiin hevosenkenkiä, jotka muistuttivat enemmän meidän tuntemaamme kenkää. Tarkkaa alkuperää siitä, miten nämä päätyivät roomalaisten käyttöön ei ole kirjattu, mutta on arvioitu, että hevosten kengittämisen perinne olisi voinut tulla nykyisen Englannin alueelta. Kuitenkin vasta noin 1000-luvulla alkoivat pronssiset kavioon naulattavat hevosenkengät yleistyä Euroopassa. Yleensä kengät kiinnitettiin kuudella naulalla ja kengistä löytyi selkeä ulkoreuna. 1500-lukua kohti mennessä pronssiset kengät asteittain vaihdettiin rautaisiin, riippuen alueen kehityksestä.

Monia ei yllätä, että seuraava suuri käänne hevosenkenkien historiassa tapahtui Yhdysvalloissa. Vuonna 1835 nimittäin haettiin ensimmäinen patentti hevosenkengänvalmistuskoneelle. Koneen keksijä oli Henry Burden ja kone pystyi tuottamaan jopa 60 hevosenkenkää tunnissa.

 

stables-3799710_1280

 

Hevosenkengät suomalaisessa mytologiassa

Kun hevosenkenkiä alettiin naulata kiinni seitsemällä naulalla, seitsemän ollessa yleinen onnenluku, oli hevosenkenkä valmis siirtymään myös onnenkaluksi. Lisäksi se todennäköisesti valikoitui suosituksi onnenkaluksi sen yleisyyden johdosta sekä merkiksi ihmisten ja hevosten tärkeästä suhteesta.

Siinä missä jäniksen käpälät ovat pitkälti kadonneet ihmisten kodeista, on hevosenkenkä pitänyt suosionsa onnen symbolina paremmin. Sitä käytetään myös yleisenä onnensymbolina peleissä. Tästä hyvä esimerkki on suomalainen Afrikan tähti, missä hevosenkenkä antaa mahdollisuuden pelin voittoon, vaikka ei timanttia olisikaan löytänyt.

Perinteisesti Suomessa hevosenkenkä on kuitenkin ollut tapana ripustaa tuvan seinälle. Ja kenkä kuuluisi aina ripustaa suupuoli ylöspäin. Näin onni ei pääse vahingossa valumaan pois. Vaikka uudenvuodentinoja enää harvemmin valetaankin, oli tämänkin taustalla sama ajatus onnesta. Uudelle vuodelle haettiin onnea viisauksia tinaisista hevosenkengistä.

 

Miksi hevosenkengille on tarvetta?

Yksi suurista syistä hevosten kengittämisen tarpeelle liittyy niiden käyttöön. Vaikka villihevosetkin matkustavat pitkiä matkoja päivässä löytääkseen rehua, jopa 80 kilometriä, tekevät ne sen kuitenkin hitaalla vauhdilla. Luonnossa hevoset myös yleensä elävät kuivilla aroilla, jotka kehittävät hevosten kavioita kestävämmiksi.

Kuitenkin kesytetyt hevoset yleensä eivät saa samoja etuja kuin villit sukulaisensa ja tämän lisäksi niiltä usein pyydetään enemmän. Erityisesti menneinä aikoina työhevoset tekivät raskasta työtä ja joutuivat taittamaan kovaa tahtia pitkiä matkoja. Näiden yhtälöiden johdosta hevosten kaviot olisivatkin usein vaurioituneet, ellei kesyhevosia olisi kengitetty.

Ennen kaikkea hevosen kengittäminen mahdollistaakin raskaamman työnteon ja nopeamman matkanteon, erityisesti kovilla teillä. Tämä on ollut ärkeää vielä hieman yli sata vuotta takaperin, kun Helsinginkin ensimmäisiä ratikoita vetivät hevoset. Nykyään hevosenkengätkin ovat kehittyneet paljon. Jos et ole varma minkälainen kenkä sopii sinun hevosellesi ja teidän lajiin, kannattaakin ottaa yhteyttä asiantuntijaan, eli kengitysseppään.

 

Kuvituskuvat: Pixabay

 

Author Image
Vierailija