Artikkeli on julkaistu alunperin Riden numerossa 3-4/2020.

Lahan Urheiluratsastajat sekä Master Dressage järjestivät viime vuoden syyskuun lopulla Markku Nymanin ohjasajotapahtuman, jossa käytiin läpi ohjasajon perusteita ja hyötyjä. Ohjasajon merkitys saattaakin jäädä sivuosaan tavallisen ratsastajan viikko-ohjelmassa, vaikka ohjasajon hyödyt ovatkin huomattavat. Se rentouttaa, notkistaa, kuntouttaa, tehostaa apuja ja toisaalta myös säästää hevosta, sillä liikkuessaan hevosella ei ole ratsastajan painoa kannateltavanaan. 

Markku Nyman korostaakin, että kuntoutusta tarvitsevalle hevoselle ohjasajo onkin hyvä askel ennen takaisin ratsaille nousemista. Ohjasajassa ratsastaja pystyy havainnoimaan hevosen liikkeet monipuolisemmin kuin selästä käsin. Nuoren hevosen koulutus olisi hyvä aloittaa maasta käsin ohjasajaen. Aikoinaan ohjasajoa käytettiin armeijassa uusien hevosten kouluttamiseen. Nuoren hevosen ohjasajo on kuin esikoulu, jossa hevoselle opetetaan ratsun alkeet.

Sitten vain aloittamaan

Ohjasajon aloittaminen on helppoa, eikä siihen tarvita suurta taloudellista panostusta. Ohjasajovyö ja –ohjat löytyvät halvimmillaan uutenakin ihan muutamalla kympillä. Lisäksi tarvitaan suitset, hevoselle sopivat kuolaimet sekä tarvittaessa satulahuopa vyön alle sekä suojat hevosen jalkoja suojaamaan. Niin ratsastaessa kuin ohjasajaessakin, on turvallisuus kaiken a ja o. Siksipä hevosta ei saisi ohjasajaa ilman kypärää ja pitäviä hanskoja. Lisäksi olisi hyvä muistaa sopiva etäisyys, sillä pakoeläimenä varminkin hevonen saattaa pelästyä. Ohjasajajalle sopiva paikka on viistosti takana, jolloin hevonen näkee ajajan. 

Nyman kehottaa aloittamaan ympyrältä, aivan kuten aloittaisi hevosen juoksuttamisen. Ympyrällä ei kuitenkaan kannata olla liian pitkään, jotta hevosen jalat eivät rasittuisi liikaa pelkällä ympyrällä kulkemisesta. 

Lahassa Nyman aloitti demon vuotiaan varsan kanssa, jota oli kuitenkin jo aiemmin totutettu ohjasajoon. Pienen alkuhämmennyksen jälkeen varsa keksi, mistä asiassa oli kyse ja Nyman saikin varsan kulkemaan oikein mallikkaasti. Nuoren hevosen kanssa tulisi edetä maltillisesti ja vähän kerrallaan. Oli hevonen minkä ikäinen tahansa, ei tilanne saisi päätyä riitelyksi. Ohjastajan on hyvä erottaa se piste, jossa harjoituksen tekeminen kannattaa lopettaa.

Illan aikana nähtiin eri ikäisiä ja -tasoisia ratsuhevosia. Kehityskaari on hevosesta riippuen kuitenkin sama: aluksi se saattaa liikkua hieman jännittyneenä uudenlaisesta tilanteesta johtuen, mutta alkaa pian rentoutua ja liikkumaan runkonsa läpi. – Olet sinä aika velho, eräskin hevosenomistaja huikkasi Nymanille tämän saadessa ohjasajamansa harrasteruunan kulkemaan rentona. Katsomoonkin asti loisti se tosiasia, että niin ratsastaja kuin hevonenkin tarvitsevat monipuolista liikuntaa maasta käsin. Tähän ohjasajo on mitä mainioin tapa.

Miksi ohjasajo kannattaa ottaa mukaan viikkoharjoitteisiin?

Ohjasajo oli pitkään kaltaiselleni tavalliselle tallaajalle unohtunut harjoittelumuoto. Ratsastuksesta saattoi itsenäisinä päivinä ilman valmentajaa tulla vain köpöttelypäiviä mielikuvituksen loppuessa. Hevoseni jännevamman myötä into ratsastamiseen hiipui kokonaan. Pitkän sairaslomajakson jälkeen pohdin pää punaisena, miten saisin hevostani taas kuntoutettua ja vahvistettua sen lihaksistoa, jotta uusilta jalkavammoilta vältyttäisiin. Ratsastaminen olisi hyvä pitää vielä pannassa, joten valmentajani vinkkasi ohjasajosta. Miksipä ei!

Ensimmäinen kerta näytti kuulemma siltä, että olisimme molemmat, minä ja hevonen, vähintään kahden promillen humalassa. Ohjat tuntuivat oudon pitkiltä, eikä hevonenkaan tiennyt mitä halusin. Toisaalta en oikein tiennyt itsekään. Ensimmäinen kierros suoraa uraa ilman tahattomia voltteja tuntui melkeinpä pieneltä lottovoitolta!

Hiljalleen alkoi oma silmäkin harjaantua. Diesel-mallinen hevoseni on ollut taipuvainen kompastelemaan aina ratsastuksen alussa. Ratsastajan painon jäädessä pois, ei vastaavaa kompurointia esiintynyt ollenkaan. Myös muut epätyytyväisyyden merkit, kuten pään heittely, jäivät pois. Hyvin nopeasti huomasin, miten mieluusti hevoseni liikkui ohjasajaessa verrattuna ratsastamiseen. Ihan kun hevosen vinouskin olisi kadonnut?

On sanomattakin selvää, että hevoselle luonnollisin tapa liikkua on ilman ratsastajaa. Hevosen oma jäykkyys ja toispuoleisuus saattaa korostua entisestään, mikäli ratsastajallakin on vastaavia fyysisiä epätasapainoisuuksia. Maasta käsin hevosen liikettä on helpompaa havainnoida kokonaisvaltaisemmin ja tehdä harjoitteita häiritsemättä hevosen omaa tasapainoa. 

Olen vasta alussa ohjasajajani uralla, mutta hyödyt ovat jo selkeästi tulleet esiin. Hevoseni kulkee aivan eri tavalla ja paljon rennompana kuin ratsastaessa. Näen itsekin selkeämmin hevoseni liikkeet ja jäykkyydet. Mikäli ikinä päädyn takaisin ratsaille, jää ohjasajo kuitenkin meidän pääasialliseksi harjoittelumuodoksi sen valtavien hyötyjen vuoksi.

Teksti ja kuvat: Anni Ihalainen