Pääsiäisviikonloppuna kerääntyi innokkaita keppihevosharrastajia Forssaan treenaamaan, paikkana toimi Keppihevostalli Credeyn tilat. Tallin omistaja ja pitäjä, Mariam ”Aisku” Njie, 17, on kokenut kepparisti – hänet voisi melkein jo määritellä ammattilaiseksi. Omia hevosia on miltei parikymmentä, valmennettavia ympäri Suomen ja palkintoseinä notkuu ruusukkeista.
Aisku on varmasti tällä hetkellä yksi tunnetuimmista keppariharrastajista, kiitos uuden Hobbyhorse Revolution -dokumentin, joka vie vanuturpien sanomaa maailmallekin. Hän kirjaimellisesti löysi keppihevoset ollessaan 9-vuotias. Ratsastusta harrastanut Aisku poimi pihalta talteen hylätyn kepparin ja siitä innostus lähti.
– Koen, että ratsastus tukee keppariharrastusta ja toisin päin. Molemmissa tarvitaan ainakin tasapainoa ja lihaskuntoa, Aisku perustelee.
Aiskun lisäksi kepparimiittissä oli neljä muutakin kepparistia eri puolelta maata. He olivat saaneet tiedon kyläilystä Instagramin kautta. Ruokakolehdin hinnalla pääsee viettämään laatuaikaa muiden harrastajien kanssa.
– Kepparit me löysimme lähinnä sosiaalisen median ja kaverien kautta, kertovat Camilla, 13 ja Ronja, 14, joka tiedetään piireissä paremmin nimellä Allu.
Kun tutustuu tarkemmin keppariharrastajien ”sielunmaisemaan”, on pakko myöntää, että oletus lasten leikeistä murenee nopeasti. Miitissä olevat tytöt ovat kaikki taitavia ja kepparit ovat äärettömän urheilullinen harrastus kaiken muun ohella. Liikunnan lisäksi kepparien kanssa vaaditaan hieman käsityötaitoja ja mielikuvitusta. Koko idea perustuu pitkälti itse tekemiseen ja harrastuksen edullisuuteen. Ihan ilmaiseksi ei näitäkään hevosia saa, peruskeppari maksaa keskimäärin 40-50 euroa, huippuyksilö 80-200 euroa.
– Lisäksi on olemassa yli 600 euron keppihevosia, tytöt mainitsevat.
Hintaan vaikuttaa tietenkin materiaali, visuaalisuus, tummennokset (kontrastit) sekä hevosen koko. Isompi on aina kalliimpi.
Kun Aisku valmentaa oppilaitaan, hän katsoo samoja asioita, kuin ratsastusvalmentajat ylipäätään; ryhtiä, jalkojen ja käsien asentoa sekä kokonaisuutta. Valmennustunti kestää 60-90 minuuttia, joten ratsastajalla täytyy olla kuntoa.
– Tänään olemme treenanneet yhteensä neljä tuntia, kertovat Jasmin, 15 ja Heidi, 14. – Muualla valmennuksen hinta on noin 5 euroa per ratsukko, Aisku jatkaa.
Kilpailutoiminta kuuluu olennaissti myös keppihevosiin. Kisoja on usein, pohjoisessa ja Itä-Suomessa vähemmän. Vanhempien tuki on tärkeää, jotta harrastamiseen saa mahdollisimman hyvät lähtökohdat. Matkat kisapaikalle hoidetaan vanhempien kyydillä tai julkisilla. Aktiivinen kepparisti kuluttaa kuukaudessa harrastukseensa muutamista kympeistä satasiin. Summa tietysti vaihtelee ajankohdan mukaan. Hevoshankinnat tekevät loven lompakkoon. Kisoissa on toimenkuvaansa koulutetut tuomarit, muuten käytetään Suomen Ratsastajainliiton sääntöjä ja ohjelmia. Yleensä suositaan ns. kiinteitä kilpailumaksuja, joiden turvin voi kisata koko päivän tietyn verran. Keppihevosilla on myös omat SM-kilpailut, joihin pääsy on äärettömän tavoiteltua.
Keppihevosissa ei ole kyse mistään lasten leikistä. Kuten aina, niin tässäkin naureskelijat ja kiusaajat pönkittävät omaa erinomaisuuttaan ottamalla kepparistit kohteekseen.
– Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vaikka välillä menisikin tunteisiin, tytöt neuvovat. Kepparit tarvitsevat brändin kohotusta ja juuri sitä nämäkin harrastajat edistävät mm. some-kanavien kautta. Viikonloppuna Instagramin livetoiminto oli kovassa käytössä. Keppihevosharrastus voi hyvin olla urheilumuoto siinä missä muutkin. Vai kuinka moni meistä jaksaisi treenata passagea neljä tuntia?
Teksti ja kuvat: Penina Peltonen / Playsson.net
Artikkelin kepparistit Instagramissa: @khtcredey | @allunponit | @cramelhorses | @khtelainrakkaat | @oritalli_steam
