Oma tiimi

Anna Halme
KOLME KUNINGATARTA

Olen melkein kolmekymppinen hevosiin jo lapsena hurahtanut perheenäiti ja vaimo Varsinais-Suomesta. Synnyin 90-luvun alkupuolella perheeseen, jossa oli ennestään viisi tytärtä, yrittäjävanhemmat ja pari hevosta. Kohtaloni oli jo tässä vaiheessa sinetöity.

Asuimme maalla ja mahdollisuus omiin hevosiin oli varmaa. Suuren perheen vuoksi en kuitenkaan voinut haikailla ratsastustunneille, vaan piti "tyytyä" ratsastamaan pelloilla, tarhassa ja maastossa. Kaverini olivat kateellisia, kun sain elää heidän unelmaansa.

Hieman vanhempana pyörin siskojeni talleilla ja kolmisen vuotta sitten sain mahdollisuuden ottaa oman hevoseni kotipihalleni. Hevoset ovat vaihdelleet minusta riippumattomista syistä ja nyt omistankin 28-vuotiaan shetlanninponitamman sekä 19-vuotiaan puoliveritamman.

Vaikka olen koko ikäni ratsastellut, nyt vasta aikuisiällä olen kiinnostunut ratsastamaan oikein. Minulle tärkeää on keskinäinen luottamus sekä taito lukea hevosia. Nyt minulla on vihdoin mahdollisuus oppia ratsastuksen salat oikein kunnolla.

 

Ota yhteyttä:

email facebook website
Katri Kärki
KEPPIHEVONEN

Olen vähän päälle kolmekymppinen hevoshullu ja perheenäiti Uudeltamaalta. Olen aloittanut hevosurani lapsena ratsastuskoulusta, jossa hoidin ratsastuskoulun hevosia useita vuosia. Muistan yhä kuinka silloinen hoitohevoseni oli minulle tärkeintä maailmassa ja talliyhteisö tarjosi tiiviin porukan johon kuulua. Palaan usein juuri niihin lapsuuteni muistoihin, jotka koin silloin tallin käytävällä kävellessäni, heinän ja hevosen tuoksu nenässäni.

Myöhemmin jokaisen heppahullun unelma toteutui ja sain ikioman hevosen. Olen omistanut hevosia jo yli kymmenen vuoden ajan sekä opiskellut aikanani myös ratsastuksenohjaajaksi (2011). Vaikka hevoset ovat kulkeneet läpi elämän rinnallani tavalla tai toisella, olen päätynyt töihin toiselle alalle. Koulutukseltani olen sosionomi AMK (2015) sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja (2017). Mutta mihinkäs se heppahulluus katoaisi, hevoset ovat osa minua, aina.

Playsson.netissä julkaistaan luku kerrallaan kirjoittamani nuortenkirja "Keppihevonen". Kirja on kaksiosainen ja melko mittava, joten tästä riittää luettavaa jopa muutamaksi kuukaudeksi. Käsikirjoitus on oikoluettu, mutta se ei ole virheetön. Toivon kuitenkin, että näistä seikoista huolimatta voit tempautua tarinan vietäväksi ja viihdyt!

 

"Siru on hevoshullu henkeen ja vereen. Hän viettää Kivelän ratsutallilla kaiken mahdollisen vapaa-aikansa ja haaveilee niin monen hevoshullun tapaan ikiomasta hevosesta. Erinäisten sattumusten kautta Siru saa käsiinsä ihmeellisen esineen, tavattoman taidokkaasti tehdyn voikon värisen keppihevosen. Eipä aikaakaan kun Sirulle alkaa valjeta, että kyseessä ei totta totisesti ole mikään tavallinen keppihevonen."

 

Mitä tahtoisin kertoa sinulle kirjastani?

Minun on palattava ajassa hieman taaksepäin, jotta saan raotettua kokonaiskuvaa riittävästi.

Joitakin vuosia sitten muistan kuulleeni radiossa jutun, joka käsitteli nuortenkirjallisuutta. Jutussa kerrottiin, että suomalaisille hevoskirjoille olisi huutava kysyntä, sillä valtaosa heppakirjoista oli ulkomaan käännöksiä. Sen lisäksi todettiin, että heppahullut ovat tunnetusti hyvin omistautuneita asialleen ja he tuntuvat lukevan hevoskirjoja, vaikka eivät muuten olisikaan lukutoukkia. Tämä uutinen sai mielessäni jo pitkään muhineen ajatuksen jälleen valloilleen.

Elin itse aikanani hyvin hevospitoisen nuoruuden. Kuuluin silloiseen hevoskirjakerhoon ja luin paljon hevoskirjoja, mutta ne tuntuivat jo nuorena minusta kovin yksiulotteisilta, toisekseen ne tosiaan olivat yleensä muun maan käännöksiä, jolloin hevoskulttuuri erosi Suomen hevoskulttuurista häiritsevästi. Hevoset ja tallielämä tuntuivat usein olevan sen ajan kirjoissa vain sivuroolissa tarjoamalla tarinalle pelkän viitekehyksen missä päähenkilöt seikkailivat ratkoen mm. rikoksia, mutta itse hevoset ja niiden kanssa puuhastelu jäivät kovin ohuiksi, minä kun halusin päästä kirjojen avulla tallin käytäville, haistaa nenässäni kuivan heinän sekä hevosen tuoksun ja tuntea hevosen pehmeän turvan poskellani. Ja ehkä jopa oppia jotakin uutta, tai saada ainakin ajateltavaa.

Minun kirjani on yhdistelmä tätä kaikkea. Se menee syvemmälle kuin hevoskirjat yleensä, tarjoten kuitenkin myös seikkailua, sekä ihmissuhdedraamaa, mutta tekee tämän hevosia unohtamatta. Kaiken keskiössä on loppujen lopuksi hevonen, tuo maaginen olento, joka valloittaa sydämen kokonaan, jos vain annat hevoskärpäsen puraista itseäsi. 

Tarinani on yhdistelmä hevoskirjallisuutta, fantasiaa sekä nuortenkirjallisuutta ja se on suunnattu ehkä hieman vanhemmalle yleisölle, kuin tavanomaiset hevoskirjat. Halusin myös antaa kunniaa jo vuosia kasvaneelle keppihevosvillitykselle, tarjoamalla keppihevoselle mahdollisuuden päästä hevoskirjani päärooliin. Kunnianhimoinen tavoitteeni on, että kirjani sivujen kautta lukijalla on mahdollisuus päästä kokemaan hevonen kokonaisuudessaan kaikilla aisteillaan.

20200407_161313
Latest posts by Katri Kärki (see all)

 

Ota yhteyttä:

email