home Artikkelit, Tapahtumat Ratsupoliisi Westerberg: “Parasta on, kun hevonen toimii tositilanteessa!”

Ratsupoliisi Westerberg: “Parasta on, kun hevonen toimii tositilanteessa!”

Ratsupoliisit esiintyivät jälleen tämän vuoden Helsinki Horse Fair -messuilla. Poliisien omalla osastolla kävi kiinnostuneita koko viikonlopun ajan, kuten myös Playsson.netin Junnutiimin tytöt. Pauliina pääsi haastattelemaan ratsupoliisi Henrik Westerbergia ja selvitti, mitä heidän työtoimenkuvaansa loppujen lopuksi kuuluu.

Westerberg aloitti ratsupoliisissa vuoden 2009 kesällä, toimittuaan sitä ennen kymmenisen vuotta järjestyspoliisina autopartiossa. – Ratsupoliisiksi hakeutumiseen oli enemmänkin useampi pieni syy, kuin yksi iso. Olin käynyt vaimon kautta aiemmin muutamilla ratsastustunneilla, joten hevosetkin kiinnostivat tietysti, Westerberg sanoo. – Tiesin mihin olin hakemassa, kun paikka ratsupoliisissa tarjoutui. Vaatimuksia hevososaamisesta ei ole ennen ratsupoliisin töitä, mutta poliisikoulu tulee luonnollisesti olla käytynä. Suosituksena on, että on ollut aiemmin jo muissa poliisitehtävissä. Ratsastustaidot kehittyvät sitten työn ohella. Naispoliiseilla on usein ratsastustaustaa, mutta miehillä saattaa pelastaa pelkkä urheilutausta. Tasapaino on valmiiksi hallussa.

Ratsupoliisissa hevosista huolehtii ulkopuolinen talliyrittäjä, joka hoitaa päivittäiset rutiinit. Poliisit tietysti hoitavat hevoset tullessaan ratsastamasta. Omia nimikkoratsuja heillä ei ole, mutta joskus joillain hevosilla mennään enemmän. Etenkin, jos on vaativampi työtehtävä, silloin ratsastajan ja hevosen tulee tuntea toisensa. Hevosia on vähän, siksi jokaisella poliisilla on kaikki hevoset käytössään. – Omatoimista ratsastusta on paljon, ulkopuolinen valmentaja käy valitettavan harvoin. Hevoset työskentelevät kuusi kertaa viikossa, joista neljä kaupungilla poliisitehtävissä, Westerberg kertoo. Ratsupoliiseja on kahdeksan ja hevosia seitsemän. – Tavoitevahvuus olisi yhdeksän poliisia ja kahdeksan hevosta. Nyt olemme siis yhden vajaa molempia, hän jatkaa. Ratsupoliisit tekevät “keikkaa” muuallakin Suomessa. Jos työtehtävät ovat ulkopaikkakunnilla isommissa tapahtumissa, saattaa yöpyminen olla edessä. Silloin hevosten majoituspaikka tulee olla etukäteen tiedossa. Tällaisia tapahtumia ovat esim. jalkapallo-ottelut ja festarit.

 

poliisit2

poliisit3

Poliisihevosilta vaaditaan tietyt fyysiset ominaisuudet; ruuna, säkäkorkeus 175 cm ja mieluiten noin 10 -vuotias. Luonteen tulee olla rauhallinen, kuuliainen ja luottavainen. Ei tarvitse olla kilpahevonen – riittää, että osaa seistä ja kävellä. Koulutus on hevoskohtaista. – Kun haemme uutta hevosta, niin koulutukseen muiden kokeneempien hevosten kanssa menee noin puolesta vuodesta vuoteen. Siinä ajassa näkee, tuleeko yksilöstä hyvä poliisihevonen. Jos tulee, niin koulutus jatkuu läpi koko hevosen virkauran, Westerberg summaa.

-Mukavinta on, kun onnistuu hevosen kanssa. Joko uusi hevonen oppii jotain tai ollaan jossain vaativalla paikalla ja kaikki menee hyvin. Ja tietysti nämä joukkueenhallintatehtävät; mellakka tai vaikka jalkapallopelit. Ne ovat olleet testipaikkoja, kuinka hevoset pärjäävät sellaisessa ympäristössä. Meteliä, pauketta ja paljon ihmisiä. Kun sellainen päivä on pulkassa ja todetaan, että hyvin meni ja pärjättiin, eikä osapuolet päässeet toistensa kimppuun, niin ne ovat niitä parhaita hetkiä. Näkee, että hevonen toimii tositilanteessa mallikelpoisesti!

 

Teksti: Penina Peltonen, Pauliina Tasala | Kuvat: Pauliina Tasala / Playsson.net

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This