New York, New York…

Kun Christa Häkkinen loukkaantui ratsastusonnettomuudessa, jäi hevosharrastus taka-alalle muutamaksi vuodeksi. Tauon aikana hän suuntasi katseensa Yhdysvaltoihin ja muutti New Yorkiin nähdäkseen maailmaa. Yhdysvalloissa pääpaino on koulu- ja esteratsastuksen sijasta enemmän hunter- ja equitation luokissa. Koulu- ja estekilpailuja on hunterkisoihin verrattuna vähänlaisesti ja FEI:n alaisia kilpailujakin on vain kourallinen koko maassa. New Yorkissa Manhattanin lähistöllä tallit ovat hintavia, mutta hienosti hoidettuja kokonaisuuksia. Ratsastuskenttiä on yleensä tallia kohden vähintään kaksi, eikä maneesejakaan unohdeta.

Häkkinen on nyt 27-vuotias. Ratsastamisen hän aloitti 7-vuotiaana Nurmijärvellä. Siellä Häkkinen ratsasti muutaman vuoden, kunnes hänelle hankittiin ensimmäinen oma poni. – Llanwyddalis Beauty oli kisakonkari, jonka kanssa kiersimme este- ja koulukilpailuja. Pärjäsimme alue- ja kansallisella tasolla melkoisen hyvin, tuoden kotiin rusetin toisensa perään, Häkkinen kertoo. Ratsukon parhaimmat saavutukset olivat 6. sija Hevoshullu Powercupissa vuonna 2004 ja 3. sija vuonna 2005 sekä 6. sija Hämeenlinnan kansallisissa koulukilpailuissa, HelppoA -luokassa. Seuramestaruuksiakin kertyi.

Häkkinen muutti New Yorkiin nähdäkseen maailmaa.

Ponivuosien jälkeen Häkkinen aloitti ratsastaa asiakkaiden hevosia. Hän ehti aloittaa myös opinnot Ypäjän Hevosopistolla, mutta vuoden jälkeen hän jäi jo töihin Saksaan Terhi Stegarsille. – Kisaaminen jäi vähemmälle ja matkasinkin vain hevoshommissa ympäri Saksaa, Hollantia, Ruotsia ja Tanskaa. Keskityin ratsukouluttamaan nuoria hevosia ja ratsastin nuorten esteluokkia, Häkkinen listaa. Stegarsin ohella häntä ovat valmentaneet mm. Piia Pantsu, Minna Leppälä ja Anna Kärkkäinen.

Nyt Häkkinen pitää siis majaa New Yorkissa ja on taas hevosen selässä. – Tällä hetkellä omistan täysveriruunan nimeltään Saint No More. Sammy on 6-vuotias kouluhevonen, joka on kisannut 2-tasolla 2. Se vastaa Suomen Helppo A -luokkaa. Sammyn kanssa harjoitellaan parhaillaan laukanvaihtoja ja piruetteja, joten odotukset ensi kaudelle ovat kovat! Sammyn lisäksi Häkkinen ratsastaa 3-vuotiasta Hamlet-ponia, joka on tulevaisuuden koululupaus. Näiden ohella hänellä on treenissä myös kolme muuta asiakashevosta: GP-tasolle tähtäävä 16-vuotias ruuna sekä kaksi vaativampaa täysiveristä.

Häkkisen päivä alkaa, kun hän matkustaa tallille aamukahdeksan aikoihin. – Ensimmäinen projektini on oma hevoseni Sammy. Sammyn kanssa vierähtää yleensä noin tunnin verran, jonka jälkeen otan ratsastukseen molemmat täysiveriset. Ne ovat ratsastuskoulun omia. Päivällä siirryn toiselle tallille, jossa on vuorossa vanhempi ruuna. Lopuksi vielä valmennan yhtä tai kahta oppilasta, ennen kuin päivä on pulkassa. Häkkinen kiinnittää erityisen paljon huomiota ratsastamiensa hevosten hoitoon. – Jos ihan rehellisiä ollaan, niin hevosia ei täällä hoideta aivan niin hyvällä ja tunnollisella tarkkuudella, kuin koto-Suomessa! hän puuskahtaa.

– Ratsastuksessa kärsivällisyys vie pitkälle. Hevosten kanssa riittää aina opittavaa ja koskaan ei voi osata kaikkea. Tässä lajissa tulee paljon mahalaskuja, mutta onnistumiset ovat niiden arvoisia, Häkkinen summaa. – Tärkeää on myös osata antaa itselleen anteeksi. Saatan olla kovakin perfektionisti. Sen sijaan, että suuttuisin itselleni tyhmästä virheestä, pitäisi antaa olla ja jatkaa treeniä. – Parasta kaikessa on lopulta saavutettu saumaton yhteistyö. Kun hevonen on niin kuulolla, että se suorastaan lukee ajatuksesi, hän lisää.

 

“Ratsastuksessa kärsivällisyys vie pitkälle”, Häkkinen sanoo.

 

 

Teksti: Penina Peltonen, kuvat: Christa Häkkisen arkisto, Pixabay

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This