home Artikkelit, Terveys ja hyvinvointi Luonnonmukaista hoitoa?

Luonnonmukaista hoitoa?

KULUNEEN KESÄN AIKANA olen törmännyt etenkin ihon hoitoon liittyvissä asioissa paljon termiin “luonnonmukainen hoito”. Käsitteellä luonnonmukainen hoito lienee yhtä monta versiota, kun on asiasta keskustelijoita. Valitettavan usein nousee termi esille silloin, kun halutaan perustella hevosen hoitamatta jättämistä tai hoidon vähäistä määrää. Tällöin logiikka luonnonmukaisuudesta on siinä, että luonnossa ei hevosia hoideta ja ne ovat omillaan. Tässä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että vapaana olevat eläimet valitsevat itse elinpaikkansa. Niiden liikkumista ei rajoiteta aidoilla, vaan ne voivat siirtyä tuulisemmalle paikalle pois hyönteisten luota, varjoon auringosta ja paarmoja suojaan sekä kuivalle maalle. Harvoin näkee villihevosia, jotka valitsisivat seisoa polviaan myöten kurassa. Vakavimmin sairaat yksilöt poistaa luonto laumasta. Nyky-yhteiskunnassa hevosemme ovat niissä olosuhteissa, mitä meillä on niille tarjota. Paikoin olosuhteet ovat hevosen hyvinvoinnille haasteelliset ja aiheuttavat hoitotarpeen.

Luonnonmukaisuuden nimissä näkee myös turtumista toistuviin tautitiloihin. Tauti on muodostunut jo pysyväksi ongelmaksi ja siten sille voi helposti tulla “sokeaksi”. Esimerkiksi allergisen reaktion aiheuttama kutina ja sen myötä hankaamisen kautta muodostuneet kudosvauriot voidaan tulkita “ominaisuuksiksi”. Ominaisuutena kudosvaurio “kuuluu” hevoseen, kuin korvat päähän ja jää helposti hoitamatta.  Vastaavanlainen ongelma on toistuvat ihotulehdukset, esim. rivi. 

Laitumella olevan nuoren hevosen kesäjalat.
Laitumella olevan nuoren hevosen kesäjalat.

Hevonen ja sen ylläpito on kallista. Harrastuksena se herättää myös suuria tunteita. Suuret tunteet auttavat meitä jaksamaan ja innostumaan, mutta saattavat myös sumentaa harkintakyvyn. Hevoskilpaurheilun takia hevosen hoitokäytäntöjä rajoittavat doping -varoajat. Tämä puolestaan näkyy siinä, että juuri “luonnonmukaisia” hoitokeinoja on hevosalalla paljon, jotta doping -varoajoilta vältyttäisiin. Monet näistä hoitomuodoista ovat esihistoriallisia ja tämän päivän tieteen valossa aikansa eläneitä. Pitkät perinteet pitävät näitä “uskomushoitoja” hengissä. Mitään muuta eläintä ei hoideta niin uskomushoitojen varassa, kuin hevosta. Mielenkiintoista näissä uskomushoidoissa on niiden rajoittuminen hevoseen. Harva koiran omistaja kaataisi tervaa suoraan koiransa avohaavaan, puhumattakaan omaan avohaavaansa, mutta hevosen haavaan on jostain syystä osalle ensimmäinen hoitokeino juurikin terva.

Sosiaalisessa mediassa on lukuisia eri ryhmiä, joissa sana on vapaa ja ilmaisutarve suuri. Kommentoidaan erilaisia hoito-ohjeita hevosten terveysongelmiin. Syystä tai toisesta hevosen terveysongelmiin haetaan jopa ensisijaisesti apua sosiaalisesta mediasta. “Siskon kummin kaiman miehen” mielipide rinnastetaan helposti eläinlääkärin ammattimaisiin ohjeisiin. Osa näistä sosiaalisen median ohjeista ovat jopa hevoselle haitallisia. Vajailla tiedoilla diagnosisoidaan ja edetään hoito-ohjeisiin.  

Luonnonmukaisten hoito-ohjeiden ja jo vakiintuneiden perinnekäytäntöjen takana on usein vakaa usko hoidon tehoon ja turvallisuuten hoidon luonnonmukaisuuden takia. Vanhojen perinnehoitojen taitajia on kovin vähän jäljellä. Moni vannoo pikiöljyn nimeen kesällä. Pikiöljy sellaisenaan ei ole mitenkään määritelty luonnon raaka-aine. Pikiöljynä myydään kaikkea mahdollista tummaa ja haisevaa. Pikiöljyn lähde voi olla puuterva tai jotain ihan muuta, vaikka kivihiiliterva. Siksipä on tiedettävä mitä ostaa ja miten sitä käyttää. Pikiöljyn väärinkäytöllä poltetaan joka vuosi lukuisa joukko hevosten ihoja.

Luonnonmukaisuus on nousujohteessa ja siten sen avulla on helppo myydä. Huomioitavaa myös on, että eläinten vapaasti myytäville hoitotuotteille ei ole valvontaa ja näiden tuotteiden valmistus on kaikille sallittua. Viranomaiset eivät edellytä eläintuotteiden valmistajilta mitään muodollista pätevyyttä alaan liittyen. Puusta raavittu pihkan pala pyöritettynä petrokemian teollisuuden sivutuotteeseen esim. vaseliiniin tai parafiiniin, ei ihmispuolella täyttäisi luonnontuotteen kriteerejä. Luonnonmukaisesti toimiminen edellyttää perehtymistä, jotta osaa toimia myös hevosen hyvinvointia edistäen.

Luonnonmukaisuuden ei tarvitse olla lainkaan ristiriidassa 2000-luvun tieteen kanssa. Luonnosta löytyy paljon hyviä aineita sekä luonnonlääketieteellisiä julkaisuja luonnonaineiden tehosta eri terveysongelmiin. Hyvä nyrkkisääntö luonnonmukaisuuden toteuttamiseen turvallisesti hevosellesi on asettaa käytetyille hoidoille kriteeriksi, että niihin on myös itse uskallettava turvautua.

Sosiaalinen media on erinomainen vertaistuki, mutta terveysongelmissa, varsinkin pitkittyneissä sairaustilanteissa on oikea taho auttamaan eläinlääkäri.

Muistutuksena vielä, että mikäli saamme “intiaanikesän”, hyönteiskausi jatkuu ja usein vielä ärhäkämpänä, kuin kesäkuukausina. Syksyn edetessä tarkista vuohiset päivittäin. Rivi- tai vuohisrohtuman varhainen toteaminen ja hoito helpottaa hoidon onnistumista. Kosteiden kelien myötä huolehdi, että saat hevosesi kuivaksi. Märkä iho on loistava kasvualusta taudinaiheuttajamikrobeille.

 

HYVÄÄ LUONNONMUKAISTA SYKSYÄ!

 

[box type=”download”] Kirjoittaja Saija Pihkanen on biokemisti ja SOLHEDS -tuotesarjan kehittäjä. Tämä artikkeli on julkaistu Suomen Arabihevosyhdistys ry:n jäsenlehdessä 3/2015. [/box]

 

Teksti: Saija Pihkanen | Kuvat: Saija Pihkanen, Alex Muurinen / Playsson.net

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This