Löppö testaa: Polocrosse

Löppö testaa: Polocrosse

PLAYSSON.NETIN TIIMIN kesken mietimme, mitä jos yhdistäisimme artikkelit ja audiovisuaalisen puolen? Syntyi idea videosarjasta, jossa esitellään erilaisia hevoslajeja ja testaajaksi valittiin tiimin 16 -vuotias ”kummityttö” Roosa Löppönen. Ensimmäisessä ”Löppö testaa” –osassa tutustutaan Australiasta lähtöisin olevaan polocrosseen, joka on yhdistelmä hevospooloa ja lacrossea (suom. haavipallo). Polocrosse kehitettiin jo vuonna 1939.

Tällä hetkellä lajia voi Suomessa harrastaa Ratsutila Wiknerillä, Kirkkonummella sekä Ponitaivaassa, Nastolassa. Me suuntasimme Ponitaivaaseen, jonne olimme saaneet kutsun ohjaaja Iiris Mielosen toimesta. Tallilla meitä odotti viisi innostunutta ratsastajaa poneineen sekä Roosalle tarkoitettu ratsu. Polocrosse on ratsain pelattava joukkuepeli. Se on hieman hevosystävällisempi laji, kuin esikuvansa hevospoolo. Polocrossessa vauhtia on vähemmän ja pelivälineet ovat pehmeämpää materiaalia. Kova poolomaila on korvattu pitkävartisella haavilla. Polocrossessa ei ole määrätty hevosten kokoa, mutta alle 160 cm ovat luonnollisesti käytännöllisempiä. Oreja ja potkuherkkiä hevosia ei käytetä, sillä polocrosse on pitkälti myös kontaktilaji. Hyvä peliratsu on pieni, ketterä ja rohkea – ei siis yllätä, että Ponitaivaassa polocrossetunneilla on käytössä poneja!

juttuun4

Aluksi Roosa lämmitteli ilman ponia. Hän tutustui haavimailan käsittelyyn ja syöttelytekniikoihin yhdessä Iiriksen kanssa. Syötöt tuli tehdä alakautta ja siltä puolelta, kummassa kädessä maila oli. Vapaalta puolelta sai ainoastaan poimia pallon. Kun pallo oli suurinpiirtein hallinnassa, oli aika kiivetä satulaan. Ohjaaminen tapahtui yhdellä kädellä sekä paino- ja pohjeavuilla. Heti näytti siltä, että ponit tiesivät mistä oli kyse! ”Ponit innostuvat pelistä ja vauhtiakin tulee lisää, kun ratsastajan taidot kehittyvät. Poneille syntyy ahkeran harjoittelun tuloksena niin sanottu pelisilmä ja ne oppivat lukemaan pelitilanteita”, Iiris Mielonen kertoo. Porukasta erottui pienempi poni, joka selkesäti otti pelin tosissaan!

Pelissä on tarkoituksena tehdä mahdollisimman paljon maaleja. Maalit sijaitsevat pelialueen molemmissa päissä. Joukkueessa on kaksi kolmen ratsukon ketjua ja erä aloitetaan line up -muodostelmasta. Ketju pelaa aina erät vuorotellen. Erä on nimeltään chukka ja se kestää 6-8 minuuttia. Jokaisella pelaajalla on oma alueensa, jolla se saa liikkua. Hyökkääjä saa ainoastaan tehdä maaleja, hänen lisäkseen pelissä ovat keskikenttäpelaaja sekä puolustaja. Ponitaivaan treeneissä pelattiin lisäksi harjoituspeliä, eli ”pallorallia”, jolla verryteltiin. Siinä testattiin ratsastajien reaktiokykyä ja ponin hallintaa. Erilaisilla peliharjoituksilla kehitetäänkin hevosen ja ratsastajan yhteistyötä, tasapainoa ja kuntoa – puhumattakaan motoriikasta ja koordinaatikyvystä! Ratsastajien mielipide on yksimielinen: ”Pelaaminen tiivistää ryhmän yhteishenkeä ja polocrossetunneilla on aina kivaa!” Polocrosse sopii kaiken ikäisille ja kokoisille ratsastajille. Ainoa taitovaatimus on se, että osaa ratsastaa itsenäisesti.

Suomessa polocrosse on vielä varsin tuntematon laji. Wiknerillä pyörii vakituiset polocrossetunnit ja Ponitaivaassa pelataan normaaleilla ratsastuskoulutunneilla. ”Käytän välillä mailoja myös lasten tunneilla siihen, että kentällä siirrellään palloja ja erilaisia esineitä paikasta toiseen. Se on hyvää harjoitusta ratsastajille ponin hallintaan”, Iiris summaa. Roosa pääsi peliin mukaan yllättävän nopeasti ja saikin tunnin aikana tehtyä jopa yhden maalin sekä yhden hienon torjunnan. Hiki tuli pelkästään katsoessa! Osa tunnilla olleista ratsastajista oli jo todella taitavia ja saivat kovassakin vauhdissa pallon hallintaan. Harjoitusten jälkeen ponit loppuverkattiin normaalisti kevyessä ravissa ja käynnissä.

 

MILTÄ LAJI SITTEN NÄYTTÄÄ? KATSO ALLA OLEVA VIDEO!

 

 

Tutustu myös polocrosse -linkkeihin:

 

juttuun

 

Teksti: Penina Peltonen | Kuvat: Jesse Mälkiä / Playsson.net

Author Image
Penina Peltonen