Hevoseläinlääkäriksi erikoistuva Mirjami Miettinen on tämän aihepiirin asiantuntija, sillä hän on tutkinut kuolaimen ja turpahihnan valinnan, sovituksen ja käytön merkitystä ratsuhevosen terveydelle. Opiskeluaikanaan Miettinen toimi Vermon raviradalla kilpailueläinlääkärin avustajana.

– Yksi avustajan tehtävistä oli yhdessä eläinlääkärin kanssa käydä tarkistamassa hevosten varusteita ja tarkistaa myös kuolaimet ja hevosen suu, jos hevosella oli kuolainongelmiin viittaavia oireita. Siitä lähti kiinnostukseni hevosen suun terveyden edistämiseen. Tavallisimpia kuolainongelmiin viittaavia oireita ovat Miettisen kokemuksen mukaan suun aukominen, kuolaimen pureminen ja kielen työntäminen kuolaimen taakse, päälle tai kokonaan suun ulkopuolelle. Lisäksi hevonen voi paeta kuolaimen vaikutusta painumalla kuolaimen alle tai nostamalla päätään.

Säännöllinen suun tarkastaminen on tärkeää

Kuolainongelmat voivat johtua kuolaimen virheellisestä käytöstä, epäsopivasta kuolaimesta tai suun kiputilasta, kuten kipeästä hampaasta. Miettinen painottaakin, että hevosen suu tulee tarkastaa vähintään vuosittain eläinlääkärin toimesta rauhoitettuna, jolloin suu ja hampaat voidaan katsoa tarkasti lampun ja peilin avulla. Samalla voidaan ottaa mitat hevosen suusta ja sovittaa kuolaimet.

– Suun terveyden kannalta on tärkeintä varusteiden oikea käyttö. Kuolain on yhtä kova kuin ratsastajan käsi. Joillakin hevosilla on kuitenkin niin pieni ylä- ja alaleuan välinen tila, ettei suussa ole tilaa kuolaimelle. Jos hevosella on suussa hammassairauksia lähellä kuolaimen aluetta, voi kuolain aiheuttaa epämukavuutta. Myös liian kireä tai liian matalalla oleva turpahihna voi aiheuttaa haavaumia poskien limakalvoihin tai vaikeuttaa hengittämistä, Miettinen kertoo.

Oman hevosen herkkyys herätti kiinnostuksen varustevalintoihin

– Ensimmäinen hevoseni, nyt jo 28-vuotias lämminverinen nimeltä Bustlet, oli erittäin herkkä hevonen ratsastaa ja sen kanssa tuli pohdittua, millaiset varusteet ovat herkälle hevoselle parhaat ja voiko hevosella ratsastaa ilman turpahihnaa. Nykyään Mirjami Miettisellä on yhteensä viisi harrastehevosta, joista kaksi vanhushevosta hän omistaa yhdessä siskojensa kanssa. Mirjamilla itsellään on lisäksi yksi suomenhevonen ja kaksi welsh mountain -ponia.

– Oma suomenhevoseni oli 5-vuotiaaksi asti orina, jolloin ratsastin aina kolmipalakuolaimilla joko ilman turpahihnaa tai turpahihna hyvin löysällä. Orin kanssa koin, että kuolaimet ovat turvallisemmat, koska hormonit saivat hetkellisesti paineen sietokynnyksen kasvamaan tammojen lähellä, enkä halunnut, että tulee vaaratilanteita. Ruunauksen jälkeen olen ratsastanut pääsääntöisesti kuolaimettomilla suitsilla. Miettinen kertoo huomanneensa, että heti ensimmäisestä kuolaimettomasta ratsastuskerrasta lähtien hevonen oli rennompi ja kuunteli erittäin hyvin istuntaa ja painoapuja. Hän kokeili kuitenkin hevoselleen useita erilaisia kuolaimettomia suitsia, kunnes löysi sopivimman vaihtoehdon.

Epäsopiva tai virheellisesti käytetty kuolain voi johtaa vaaratilanteisiin

Miettinen on ilokseen huomannut ihmisten olevan nykyisin erittäin kiinnostuneita hevosen suun hyvinvoinnista. Hänen pitämänsä luennot kuolainten sovituksesta ja hevosen suun terveydestä ovat keränneet paljon osallistujia. – Olen saanut erittäin kannustavaa ja innostavaa palautetta. Ihmiset ovat myös rohkeasti kokeilleet kuolaimettomia suitsia. Kuolaimen sovituksen osalta Miettinen painottaa, että kuolaimen tulee olla hevosen suuhun sopiva niin malliltaan kuin mittasuhteiltaankin. Lisäksi ratsastajan tulee huolehtia hevosen suuhun laitettavan kuolaimen kunnosta ja puhtaudesta sekä pyrkiä käyttämään kevyitä ohjasotteita.

Usein kuolainten käyttöä perustellaan turvallisuusnäkökulmasta. Miettisen mielestä turvallisuudenkin kannalta on tärkeintä varusteiden oikeanlainen käyttö ja yksilöllinen sopivuus hevoselle. – Epäsopiva tai virheellisesti käytetty kuolain voi johtaa vaarallisiin kommunikointiongelmiin. Kuolaimettomat suitsetkaan eivät ole oikotie onneen. – Kuolaimettomia suitsia käyttävillä hevosilla on tullut joskus vastaan paineen vastustelua, eli hevonen yrittää mennä eri suuntaan kuin pyydetään tai esimerkiksi syödä ratsastaessa. Osa hevosista toimii myös paremmin kokonaan ilman turpahihnaa. Hevosissa on paljon yksilöeroja. Eläinlääkäri Miettinen antaa myös hyvän yleisohjeen hevosen suun terveyden ylläpitoon.

– Eri tavoin vaikuttavia kuolaimia olisi hyvä vaihtaa kahden tai kolmen vuorokauden välein, jotta paine ei kohdistu suussa pitkäkestoisesti samaan kohtaan, eikä kroonisia vaurioita pääse tällöin muodostumaan. Hevosen suu pysyy mahdollisimman terveenä, kun vaihto-ohjelmassa pidetään mukana myös kuolaimettomia suitsia tai hevosella on lepopäiviä.

”Mikään varuste ei ole valmennuksessani pakollinen”

Aino Koivukunnas on hevoskouluttaja, eläintenkouluttaja (at) ja vuorovaikutusvalmentaja. Hän käyttää kouluttaessaan positiivista vahvistetta, usein ruokapalkintoa. Ainon valmentamat ratsukot ovat nykyään yhä useammin kuolaimettomia. Aino itse ratsastaa sidepullilla, kapsonilla, riimulla, kolmipalakuolaimella tai kokonaan ilman suitsia. – Yleensä hevoset toimivat parhaiten mahdollisimman vähillä varusteilla. Joskus ongelmat ratkeavat jonkin varusteen pois jättämisen myötä. Mikään varuste ei ole minun valmennuksessani pakollinen. Joskus karsin varusteita nähdäkseni, estävätkö ne hevosta ilmaisemasta epämukavuuden tunnetta tai häiritsevätkö ne hevosta.

Koivukunnas kertoo, että hevosta kouluttaessa on syytä ottaa huomioon, liittyykö jonkin varusteen käyttöön mahdollisesti aiemmin opittuja kipuja tai pelkoja. – Jos kuolain ei ole sopiva tai aiheuttaa kipua, hevonen alkaa jännittää leukaansa ja niskaansa.

Vapautta varusteiden valintaan myös kilpailuissa?

Kotioloissa jokainen ratsastaja voi vapaasti valita hevoselleen sopivimmat varusteet, mutta kilpailuissa säännöt ovat tiukemmat. Esteluokissa hyväksytään hackamoren tyyppiset kuolaimettomat suitset, mutta koulukilpailuissa kuolain on pakollinen. Ninan ja Veeran ei tarvitse miettiä varustevalintojaan kilpailujen kannalta, sillä tavoitteet Madden kanssa eivät ainakaan tällä hetkellä ole kilpakentillä. – Jättäisimme kilpailut väliin, jos niitä varten pitäisi käyttää kuolainta. Suhtautuisimme kilpailuihin myönteisemmin, jos niissä saisi vapaasti valita, mitä varusteita käyttää.

Myös Aino Koivukunnas ja Mirjami Miettinen ovat sitä mieltä, että kaikissa kilpailuissa ratsastajalla tulisi olla vapaus valita hevosen suun terveyden ja hevosen kanssa kommunikoinnin kannalta sopivimmat varusteet. – Kilpailuissa kilpailueläinlääkäri tai tuomari valvoo, että hevoset toimivat käytetyillä varusteilla, eivätkä aiheuta muille vaaratilanteita. Kun hevonen on yhteistyöhaluinen ja hevosen ja ratsastajan kommunikaatio toimii, hevonen pystyy parhaisiin mahdollisiin suorituksiin, mikä ehkäisee vaaratilanteita. Tutkimuksissa on todettu, että hevoset pysähtyvät kuolaimettomilla suitsilla vähintään yhtä herkästi kuin kuolaimilla, joten kuolaimettomuus ei itsessään ole vaaratekijä, Miettinen summaa.

Lue koko artikkeli Riders Magazinen näytenumerosta!

Teksti: Kaktu Kuparinen | Kuvat: Mirjami Miettinen, Olivia Kaarlela, Penina Peltonen