HEVONEN REAGOI IHMISEN TUNTEISIIN

Henkinen valmennus on monille vielä aivan uutta. Sen kysyntä on kuitenkin kasvanut laajasti, kun on alettu ymmärtää, miten suuri merkitys ihmisen ajatuksilla ja tunteilla on toimintaamme. Kyse ei ole pelkästään henkisten
pulmien ratkaisemisesta (vaikka niihinkin toki löytyy apu), vaan myös siitä, että ajatusten hallinnalla voit monilla tavoin nopeuttaa kehittymistäsi, lisätä omaa ja hevosesi hyvinvointia sekä tehdä ratsastuksesta entistäkin mukavampaa.

Henkinen valmennus ei ole yksittäinen taikatemppu, joka kerralla paikkaa muiden osa-alueiden ongelmat, mutta se on olennainen osa pakettia. Osaavasta hevosesta tai taitavasta ratsastajasta ei tule toimivaa ratsukkoa, jos ratsastaja jännittyy, hermostuu, pelkää, turhautuu tai lamaantuu. Sen sijaan vähemmän lahjakkaasta ratsastajastakin voi tulla poikkeuksellisen taitava, kun hän on motivoitunut, luottavainen, rohkea, keskittynyt, päättäväinen ja kärsivällinen.

Ratsastuksessa mielen hallinta on erityisen tärkeää, kun mukana on elävä eläin. Jokainen mielessäsi vaikuttava ajatus ja tunnetila heijastuvat jollakin tavalla kehoosi lihasten jännittymisenä ja rentoutumisena sekä
liikkeinä, jotka vaikuttavat hevoseen. Hevosen näkökulmasta pienetkin muutokset ratsastajan kehon ja mielen toiminnassa voivat olla suuria.

Vielä suurempi merkitys on sillä, millaista energiaa välitämme ympäristöömme. Ihmisen ympärillä on tutkitusti olemassa energiakenttä, johon tunnetilamme vaikuttavat. Se tarkoittaa, että tunnetilasi kulkevat
mukanasi energiakentässäsi. Hevoset ovat hyvin herkkiä aistimaan, millaisia tunteita ihmiset sen ympärillä kokevat (toiset toki herkempiä kuin toiset).

Moni varmasti tunnistaa tilanteen, jossa hevonen tuntuu verryttelyssä ennen radalle menoa rennolta ja reippaalta, mutta kilpailusuorituksen aikana se joko hermostuu tai laiskistuu huomattavasti. Tai että hevonen reagoi ulkopuoliseen ärsykkeeseen siksi, että ratsastaja pelästyy sitä itse. Useimmiten hevosen reaktioissa on kyse siitä, mitä ratsastajan mielessä tapahtuu.

Taitava mielenhallinta on myös hevosen näkökulmasta reilua: kärsivällinen ratsastaja, jonka tunnetilat eivät heittelehdi sattumanvaraisesti, osaa varmasti olla loogisempi ja johdonmukaisempi hevoskouluttaja.

HYVÄ SUORITUS ALKAA AJATUKSISTA

Mielenhallinta on urheilijalle oleellista myös siksi, että kaikki ihmisen toiminta alkaa ajatuksista, sekä hyvä suoriutuminen yksittäisessä tilanteessa että pitkän tähtäimen kehittyminen. Ajatuksemme saavat aikaan tunnetiloja, tunnetilat puolestaan käynnistävät toimintaa – ja oikeanlaisesta toiminnasta syntyvät tulokset.

Siispä mitä paremmin hallitset sen, mitä mielessäsi liikkuu, sitä paremmin voit myös vaikuttaa omaan käyttäytymiseesi ja tuloksiin, joita saat aikaan. Toimit myös hevosenkäsittelijänä ja ratsastajana paljon
tehokkaammin, kun osaat rentoutua, keskittyä sekä tuntea olosi luottavaiseksi ja varmaksi.

Omista ajatuksistaan tietoiseksi tuleminen vaikuttaa todennäköisesti ratkaisevasti siihen, miten pitkälle tulet kehittymään ja mitä tulet saavuttamaan ratsastajana. Mielessämme voi (joko tietoisesti tai tiedostamatta) olla monenlaisia ajatusmalleja ja uskomuksia siitä, missä olen hyvä ja mikä juuri minulle on mahdollista.

Käytätkö koskaan tämäntapaisia ilmauksia: ”minä nyt olen tällainen tätiratsastaja” tai ”minusta ei koskaan tule esteratsastajaa”? Tai sanotko joskus, että ”minulla nyt vain on huono tasapaino” tai ”olen kauhean laiska ja saamaton harjoittelija”? Kaikki nämä ovat uskomuksia, jotka vaikuttavat suorituksiisi.

EI MITÄÄN MAGIIKKAA

Vaikka henkisessä valmennuksessa hyödynnetäänkin monelle uudenlaisia rentoutus- ja mielikuvaharjoituksia, ja tulokset voivat olla hyvin nopeita ja tehokkaita, kyse ei silti ole mistään mystisestä: henkinen valmennus on tapa opettaa mielelle uusia reaktiotapoja ja antaa ratsastajalle välineitä hakeutua hyviin, voimavaroja antaviin tunnetiloihin. Valmennus koostuu usein seuraavista osa-alueista:

– Ratsastaja saa perustietoa siitä, miten ihmisen mieli toimii. Näin hänen on myöhemmin helpompi ratkoa ongelmia itsenäisesti.

– Ratsastajan oman tilanteen jäsentäminen. Tämä auttaa omia reaktioiden ymmärtämisessä ja ongelmien mittakaavan hahmottamisessa. Ongelmat tuntuvat usein maailman kokoisilta kun niiden kanssa pakertaa yksin, mutta valmentajan kanssa keskustelu tuo jo usein sellaisenaan helpotuksen tunteen: kyse ei olekaan elämää suuremmasta esteestä.

– Tavoitteiden määrittely ja asettaminen. Mikä tahansa tavoite ei välttämättä toimi, sillä tavoitteen asettaminen on oma taiteenlajinsa.

– Rentoutus- ja mielikuvaharjoituksia käytetään lukuisista eri syistä. Ne opettavat ratsastajaa keskittymään, hakeutumaan haluttuun tunnetilaan, visualisoimaan omia tavoitteita, valmistautumaan kilpailusuoritukseen,
suunnittelemaan omaa tulevaisuutta ratsastajana jne.

[box type=”download”] Katri Syvärinen on ratsastajien henkinen valmentaja. Tutustu Katrin Riding Flow -nettisivuihin: www.ridingflow.fi​[/box]

Teksti: Katri Syvärinen | Kuvat: Anni Ihalainen / Playsson.net